JBL:n uusin ihmelapsi on saapunut markkinoille, ja totta kai suurten odotusten saattelemana. Kun yksi audioteknologian kärkinimistä pistää kehiin parastaan, herää vääjäämättä jokaisen audiofiilin mielenkiinto alkavan syksyn aiheuttamasta horroksesta. Kaikki hypetys onkin paikallaan, sillä kuulokkeet tarjoilevat jokaisella osa-alueella erinomaisen kokemuksen.
Ulkonäkö on pysynyt pitkälti samana kuin aiemmassa Tour Pro -mallissa. Ja se on hyvä, sillä miksi mennä sörkkimään jotain, joka on jo vallan hyväksi todettua. Istuvuus on niin ikään juuri niin hyvä kuin JBL:n parhailta nappikuulokkeilta sopii odottaakin. Toisin sanoen siis kerrassaan loistava. Napeilla on painoa vain 5,6 grammaa per kappale ja painonsa sekä istuvuutensa ansiosta niiden olemassaolo onkin harvinaisen helppo unohtaa. Vaihtopäitä on mukana muutamaa eri kokoa, ja joukkoon on mahtunut myös vaahtomuoviset päät valikoimaa virkistämään. Aika lailla jokaiselle korvalle löytyy siis saletisti sopiva vaihtoehto. Tour Pro 3 napsiikin ulkonäöstä ja mukavuudesta täydet pisteet, vaikka kieltämättä lataustelakka melkoinen mötikkä onkin.
Äänenlaadun suhteen JBL on tällä kertaa ylittänyt itsensä. Vaikka se riman korkeudesta johtuen varsin vaikeaa onkin. Uusimmat TP:t tykittävät 10,2 mm dynaamisilla- ja 5,1 x 2,8 mm ankkurielementeillä todella tiukkaa saundia. Taajuusvaste on JBL:n nykyiseen tyyliin 20 Hz - 40 kHz, eli yläpäästä mennään reippaasti halvempien kuulokkeiden ohi. Vaikka ensipuraisulla Morian syvyiset bassot ovatkin se, johon huomio kiinnittyy, ovat tarkemmin kuunneltuna myös diskantit todella kirkkaat ja harmoniset. Äänenvoimakkuudesta huolimatta ääni pysyy kasassa, ja kaikin puolin äänenlaatu on viimeisen päälle loistavaa.
JBL:lle tuttuun tapaan ominaisuuksia ja toimintoja on aivan törkeän kokoinen kasa. Kenties tärkeimpänä näistä on aktiivisesti mukautuva vastamelutoiminto. ANC on lähellä loistavaa ja sulkee pois todella tehokkaasti niin möykkäävät naapurit ja ulkona urakoivat raksaäijät kuin omatkin tehosekoittelut ja tehosekoilut. ANC:n voimakkuutta voi säädellä ja sille löytyy vaihtoehdoiksi Ambient aware -tila, joka päästää tiettyjä ulkopuolisia ääniä läpi ja Talk thru -tila, joka vahvistaa puheääniä, jolloin vaikkapa kaupan kassalle voi sujuvasti flirttailla ilman kuulokkeiden käpistelyä. Valmiita iskurepliikkejä se ei kuitenkaan vielä valitettavasti tarjoile. ANC kompastuu ikävä kyllä samoihin ongelmiin kuin JBL:n muutkin mallit: molempien kuulokkeiden täytyy olla tiivistii korvissa ja juuri oikein, tai nirso vastameluominaisuus lakkaa tyystin toimimasta. Oikean kokoisten päiden valkkaaminen on siis tärkeää, ja siltikin pieni virheasento riittää riistämään vastamelutoiminnon tarjoaman autuuden kuplan.
Tilaääni on varmastikin nappikuulokkeiden parhaimmistoa, ja vetäisee käyttäjän elokuvan tai pelin sisään todella tehokkaasti. Ääni tuntuu oikeasti tulevan eri puolilta tilaa ja surround-äänen emulointi onnistuu ilahduttavan hyvin.
Personi-fi-toiminto taas skannaa käyttäjän kuulon eri taajuuksilla ja räätälöi sitten taajuudet tulosten perusteella mittatilaustavaraksi. Huikea toiminto, joka säästää vaivaa ja pelastaa pulasta ne, jotka eivät osaa tahi jaksa nikkaroida taajuuksia itse.
Find-my-buds-toiminnolla puolestaan hukkuneet napit saa piippaamaan sellaisella maailmanlopun äänellä, että ne löytää vaivatta vaikka valovuoden päästä.
Lisäksi taajuuksia voi viritellä varsin vapaasti, kuulokkeet voi asentaa ajastimelle tai niitä käyttää vaikkapa korvatulppina. Ominaisuuksia säädellään joko sovelluksella tai älykotelosta käsin. JBL:n jo vakioksi muodostunut älykästä matkiva lataustelakka on siis varustettu kosketusnäytöllä, jota räpläämällä pystyy muun muassa säätelemään äänenvoimakkuutta, vaihtamaan raitaa sekä säätelemään valtaosaa ominaisuuksista ilman puhelimen esiin kaivamista ja sovelluksen availua. Vallan näppärä lisä, joskin tärkeimmät toiminnot onnistuvat myös kuulokkeiden kosketusnäppäimillä, joten ainakin minulla älytelakan käyttö jää lopulta vähäiseksi. Ominaisuuksien puolesta rikkaampia kuulokkeita kuitenkaan tuskin siis markkinoilta löytyy.
Perustoiminnot hoituvat telakan tai puhelimen lisäksi myös kuulokkeiden kosketusnäppäimillä, joiden komentoja voi ohjelmoida sovelluksen kautta. Harmitukseksi edelleenkään kosketusnäppäimillä ei voi säädellä äänenvoimakkuutta, ja edelleen vahinkopainalluksia tapahtuu rasittavan paljon. Kosketusnäppäinten puutteet ja rasitteet ovatkin, kuten myös muiden JBL:n mallien, myös TP3:n yksi isompia miinuksia. Niitä mekaanisia ihka oikeita näppäimiä odotellessa siis.
Akkupuolella ei puolestaan ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Virtaa piisaa niin paljon kuin miltään langattomilta kuulokkeilta edes kehtaisi odottaa. Yhdeltä istumalta musaa voi luukuttaa ANC:n kera hieman päälle kahdeksan tuntia ja ilman ANC:tä noin 11 tuntia. Telakassa on latinkia vielä 11 tai 33 tuntia lisää, joten ilman pääsyä verkkovirtaan kuulokkeilla tykittää ANC pois kytkettynä lähes kaksi vuorokautta. Lisäksi nappulat latautuvat todella hätäisesti ja kymmenen minuuttia latailua ammentaa kolmen kuuntelutunnin verran lisää virtaa laitteeseen.
Mikrofoneja on napeissa kuusi ja äänenlaatu puheluissa onkin todella hyvä. Häiriöääniä ne poistelevat myös kohtalaisen tehokkaasti, joskin tietyt äänet livahtavat seulasta ikävästi läpi. Ei uusimmalla Tour Pro:lla laulua tai podcastia passaa äänittää, mutta asiansa puheluissa se ajaa kyllä.
Kuulokkeilla on melko perustason IP55-suojaluokitus, eli ne kestävät hyvin vesiroiskeita, kosteutta ja pölyä, mutta villimpiin käyttötarkoituksiin tarvitsee etsiä toiset nappulat.
Yhteys muodostuu Bluetooth 5.4:lla ja perinteisten SBC- ja AAC-pakkausmuotojen lisäksi TP3 tukee LC3- ja Sonyn LDAC-pakkausmuotoja, eli korkeatasoisemmankin ääniraidan toisto onnistuu. Signaali tuntui testauksen aikana myös vahvalta, eikä katkeillut vielä ensimmäisen tai toisenkaan seinän tai ikkunan osuessa väliin.
Moni-piste-yhteys on myös kätevä lisä. Sen ansiosta kuulokkeet voi kytkeä useampaan laitteeseen kerralla ja niiden välinen vaihtelu on vaivatonta. Lataustelakan kautta yhteyden voi muodostaa myös wanhalla kunnon 3,5 mm letkulla, mikä varmasti ilahduttaa menneisyyden kulta-aikoja haikailevia retrojääriä. Mukaan on jopa laitettu perinteisen USB-C-kaapelin lisäksi USB-C/3,5 mm -kaapeli, jolla kytkentä siihen Aatamin aikaiseen luurinrämään onnistuu.
JBL:n uusimmissa on lisäksi vielä Auracast-ominaisuus. Tämä ominaisuus ei liity sinihomejuustoon, vaan mahdollistaa saumattoman yhdistämisen lennosta eri lähettimiin ilman Bluetoothin pariuttamisprosessia. Toistaiseksi ominaisuuden käytännön mahdollisuudet ovat varsin rajalliset, mutta audioteknologian maailmassa uumoillaan Auracastille isoa tulevaisuutta.
Kaiken kaikkiaan JBL:n uusin lippulaiva ampuu sellaisella tykistöllä ääntä, ominaisuuksia ja toiminnallisuutta, että harva (jos kukaan) kykenee tässä taistossa tulitukseen vastaamaan. Ainoat naarmut ovat ANC:n nirsoilu, lähes kaikkia nykyajan nappikuulokkeita vaivaava kosketusnäppäinten vitsaus ja 300 euron hintalappu. Toisaalta hintalapun suhteen rahalleen saa kyllä sitten vastinettakin. Jos siis hakusessa on ne äänenlaadultaan ja ominaisuuksiltaan parhaista parhaat nappikuulokkeet hinnasta välittämättä, on Tour Pro 3 varmasti yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista.