
720p-tarkkuuteen siirretty trilogia on klassikkopelien ystäville tervetullut ilmestys, mutta sillä on myös tarjottavaa uusille pelaajille. Ensimmäinen peleistä muodostaa kuitenkin hienoisen kynnyksen uusille tuttaville, koska se ei ole ikääntynyt laisinkaan kauniisti.
Täytyy toki huomioida, että Jak and Daxter: The Precursor Legacyn ilmestyessä PS2 oli vielä suhteellisen tuore konsoli, mutta sen grafiikat ovat siitä huolimatta siinä määrin rujoja, ettei mikään määrä teräväpiirtoa pysty niitä siloittelemaan. Hahmot ovat kulmikkaita ja yksinkertaistettuja, ja peli itsessäänkin tuntuu reliikiltä jostain varhaisemmilta ajoilta. Se on trooppisine saarineen värikäs, hilpeä, jopa lapsekas, ja muistuttaa enemmän Nintendon kuin Sonyn tuotantoa.
Vaikka kyseessä onkin siis todella perinteinen tasohyppely, jossa tavoitteena on yksinkertaisesti keräillä erilaisia esineitä, tekee Precursor Legacy hommansa hyvin. Kaikki elementit ovat paikallaan ja niitä hyödynnetään mielikuvituksekkaasti. Ohjaus on kieltämättä jäykemmästä päästä, ja kameralla on vaikeuksia maaston kanssa, mutta peli erottui silti aikanaan edukseen.
Jak 2: Renegade hyppäsikin sitten uusille raiteille monellakin tapaa. Viaton nuori suippokorva aikuistui silmänräpäyksessä ehkä yhdessä jyrkimmistä muutoksista mitä mikään trilogia on edetessään kokenut. Iloiset, värikkäät maisemat vaihtuivat synkeäksi, diktaattorin hallitsemaksi suurkaupungiksi, ja nyt pahisparran kasvattaneelle sankarille lyötiin käteen myös valikoima tuliaseita. Mukaan tulivat myös ajoneuvot, joskin niiden ajomalleissa oli vielä työstämistä. Kamera ja ohjaus toimivat onneksi jo jouheammin.
Myös grafiikoissa tapahtui tässä vaiheessa sarjan suurin hyppy eteenpäin, ja niinpä myös teräväpiirrolla on nyt enemmän mistä saada otetta. Vaikka perusmallit ovat edelleen yksinkertaisia, on niihin saatu puhallettua uutta elämää, ja pelillä on kuitenkin siinä määrin oma ilmeensä, että sitä pelaa edelleen aivan mielellään.
Jak 3 ilmestyi hyvin pian Jak 2:n jälkeen, ja se onkin enemmän tämän toinen puolikas kuin varsinainen jatko-osa. Tarina jatkuu kohtuullisen saumattomasti, ja Jak itse jatkaa synkkänä, pimeän econ koskettamana soturina. Tämän ainainen kumppani Daxter etenee kuitenkin koko trilogian lävitse jotakuinkin muuttumattomana moottoriturpana, pitäen fiiliksen keveänä ja varmistaen ettei sarja ajaudu täyteen synkkyyteen. Ajoneuvoilla kehtasi tässä osassa jo ajellakin, ja menoa oli muutenkin hiottu jälleen aiempaa sujuvaksi.
Jakin ja Daxterin seikkailut ovat siis säilyttäneet tenhonsa kaikkien näiden vuosienkin jälkeen, ja niiden pariin unohtuu mieluusti taas uudemman kerran. Jak and Daxter Trilogy Collectionia voi myös suositella uusille pelaajille, joskin ensimmäinen osa vaatii hieman ymmärtämistä. Uusi versio trilogiasta on varustettu teräväpiirron lisäksi myös vaihtoehtoisella 3D-tilalla, sekä runsaalla määrällä metsästettäviä saavutuksia.