Infamous

Sinä kahtena viikkona kun Cole on ollut sairaalassa, Empire City on mennyt viemäristä alas. Kaupungissa raivoaa kulkutauti, joka tekee kantajansa hulluksi. Hallitus on eristänyt koko kaupungin, eikä kukaan pääse alueelta pois. Jengiläiset ovat saaneet tästä raivarin ja ruvenneet täysin holtittomiksi ryöstelijöiksi. Mellakat ovat jokapäiväisiä ja ruoasta saa olla valmis tappelemaan. Toisin sanoen, sivilisaation säännöt ovat unohtuneet ja koko kaupunki on täydessä kaaoksessa.

Tämän kaiken keskellä on Cole kummallisine sähkövoimineen. Alussa Cole ei osaa kuin hädin tuskin ladata telkkarin käynnissä pitävät akut. Pian Cole kuitenkin oppii uusia, jännittäviä kykyjä, kuten menehtyneiden viimeisten muistojen lukemisen tai ihmisistä jälkeen jääneen energiajäljen seuraamisen. Niin ja kuinka hypätä viidennestä kerroksesta ilman naarmuakaan.

Pelimekaniikka tuntui kerrassaan upealta. Parkouria harrastava Cole on etevä kiipeilijä, joka kipuaa pystysuoraa seinää ylös leikkisän helposti. Vaijereita pitkin voi juosta ja sillanrakenteissa roikkua. Käytännössä kaikki mitä pelissä näkyy toimii jonkinlaisena ponnahdus- tai tarttumapintana seuraavalle liikkeelle. Hurjapäinen heiluminen sujuu todella luontevasti, ja pelaaja voi kaikessa rauhassa keskittyä etenemiseen, eikä hyppyjen pilkuntarkkaan tähtäämiseen.

Sähkövoimat ovat erittäin näyttäviä ja tyylikkäitä. Vahvaksi oppinut Cole voi käden heilautuksella nakata liikenneruuhkan verran autoja ilmaan ja voi niitä jengiläisiä, jotka tällaisen myräkän väliin jäävät. Kädestä sinkoaa salamoita, taivaalta sataa tulta ja tappuraa, ja kun voimavarat alkavat ehtyä, lisää saa imettyä lähimmästä lyhtypylväästä. Hienona piirteenä metalli johtaa sähköä, joten kun Cole täräyttää sähkölatauksen vaikkapa verkkoaitaan, siinä killuva nutipää käristyy vuorenvarmasti.

Koska kaupunki on raunioina, kaikkialla ei ole sähköä. Näillä alueilla tuli orpo olo - juuri kun oli oppinut nipun uusia ja siistejä temppuja, ne lakkasivat toimimasta, tehden Colesta jälleen varsin haavoittuvaisen pulliaisen. Se pakotti uudenlaisen etenemistyylin opettelemiseen, jossa pääosassa oli suojissa roikkuminen ja vihollisten vältteleminen.

Häiritsevän säröinen, bassovoittoinen ja perkussiopainotteinen taustamusiikki loi toiminnalle uskomattoman tiiviin tunnelman. Tämän lisäksi niin hahmot, dialogi kuin tarinakin vaikuttivat kiehtovilta, mikä on aina hyvä merkki. Olin myös vaikuttunut siitä, miten eläväiseltä kaupunki vaikutti. Yksityiskohtaisissa ympäröissä paarustavat ihmiset todella tuntuivat uhreilta, jotka yrittävät jatkaa elämäänsä katastrofaalisista olosuhteista huolimatta.

Karmalla on Infamousissa tärkeä osa. Pelaajalta kysytään runsaasti moraalisia valintoja, jotka ovat inhimillisyydessään tylyn realistisia. Viedäkö ruokalähetys itselle, jotta ystävät eivät näänny nälkään, vai jakaako kaikki tasaisesti siviilien kesken? Sähköttääkö barrikadeilla olevia kyttiä väkijoukosta, jolloin seuraavan mellakan turvin eteneminen on helpompaa? Karma vaikuttaa sähkökykyjen kehittymiseen, mutta vaikutuksia juonen etenemiseen en testituokion aikana ehtinyt havaita.

Muutaman tunnin mellastaminen sai allekirjoittaneen vain halajamaan lisää ja vakuutti minut siitä, että Infamousta todellakin kannattaa odottaa kieli pitkällä.