Get the Gringo

Tuntuu melkein siltä, että se Mel Gibson johon tutustuin aikanaan Tappava ase -elokuvissa, on ollut kadoksissa jo vuosikausia, samalla kun tämän sekoileva ja törkeä kaksoisolento on verottanut miehen mainetta Hollywoodissa. Nyt vaikuttaa kuitenkin, että vanha Mel on palannut.

Tässä auttaa epäilemättä se, että vanha toimintanäyttelijä on palautettu luonnolliseen ympäristöönsä. Get the Gringossa Mel esittää nimetöntä ammattirikollista, joka päätyy jenkkipoliiseja paetessaan Meksikon puolelle rajaa, ja siellä pahamaineiseen El Puebliton vankilaan Tijuanassa.

El Pueblito suljettiin meidän maailmassamme jo vuonna 2002, mutta elokuvatodellisuudessa se on edelleen muurien ympäröimä alamaailma, jossa jopa 6 000 rikollista elää käytännössä omassa pienessä kaupungissaan. Korruptio ja avoin huumekauppa rehottavat, ja säännöt ovat kovin erilaisia kuin jenkkilän vankiloissa.

Get the Gringo muistuttaakin minua aika lailla Rockstarin peleistä, ja siitä tulisi hyvä sellainen. Nimetön päähenkilö päätyy itselleen vieraaseen, vaaralliseen ympäristöön, mutta oppii kuitenkin nopeasti toimimaan uudessa järjestelmässä oman nokkeluutensa voimin.

Nimetön mies on klassinen Gibson-hahmo, joka esittää tarpeen mukaan hölmöä myötäilijää, mutta on aina valmis vetämään maton vihollistensa alta. Hän onkin yleensä askeleen tai pari edellä vastustajiaan, vaikka etulyöntiasema ei aina näytäkään ensin selkeältä. Gibson on täysin kotonaan hahmonsa nahoissa, ja muistuttaa siitä miksi hän oli aikanaan niin kuumaa valuuttaa.

Kyseessä on muutenkin onnistunut leffa, mutta on tavallaan helppo nähdä miten se päätyi jenkeissä suoraan videolle. Get the Gringo ei ole poliittisesti korrekti, ja se rypee meksikolaisessa korruptiossa kuin koira kompostissa. Kaikki näyttää ja tuntuu likaiselta, ja seksiä sekä väkivaltaa riittää varmasti yhden illan tarpeisiin.

Elokuvaa kuitenkin rasittaa siihen lisätty päähenkilön kertojanääni, joka selittää yleisölle minkä tämä näkee muutenkin ja tyhmentää leffaa tarpeettomasti. Samaten mukana on hieman lisäämällä lisättyä komediaa, jolla on selkeästi koitettu keventää muuten aika rosoista leffaa.

Nämä ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä syntejä, ja Get the Gringolla on potentiaalia kasvaa ajan kanssa jopa pienimuotoiseksi kulttileffaksi.