Telltalella menee lujaa. Kehittäjä on lunastanut The Walking Deadista saadulla momentilla itselleen uuden suuren lisenssin Game of Thrones -sarjan muodossa, mutta onko nyt menty jo liikaakin "lisenssipelien" puolelle?
The Walking Deadin tapauksessa Telltale lainasi Robert Kirkmanin maailmaa ja sen tunnelmia, mutta kirjoitti kokonaan oman tarinansa omilla hahmoillaan. Game of Thrones on sen sijaan suora laajennus HBO:n televisiosarjalle, ja ammentaa vahvasti esikuvansa tapahtumista sekä hyödyntää innokkaasti sen hahmoja. Jopa intro on musiikkeineen lainattu HBO:lta, tosin Telltalen moottorilla toteutettuna se näyttää innokkaan fanin näpertelemältä, hieman hellyyttävältä Youtube-pätkältä.
Pelisarjan ensimmäinen osa, Iron from Ice, alkaa tv-sarjan kolmannen kauden huipennuksesta eli Punaisista häistä. Pelissä ei pahemmin selitetä mistä on kyse, joten pelaajalta selvästi odotetaan HBO-sarjan seuraamista. Sanomattakin on selvää, että spoilereille allergisten kannattaa välttää peliä ennen kuin tv-sarja on katsottuna. Itse pyrin pysymään arviossani spoilerivapaana.
Iron from Ice esittelee Forresterin suvun, joka on toiminut Starkien lipunkantajana jo sukupolvien ajan. Forrestereiden valttikorttina on, kuten nimestäkin voi arvata, rautapuiden metsä, joka tuottaa kuningaskunnan kovinta tukkia. Ilman Starkin suvun tukea Forresterit ovat kuitenkin pieni kala sangen isossa ja vaarallisessa meressä, ja näiden täytyy nyt jotenkin selvitä uuden hallinnon tyrskyissä.
Telltale seuraa G.R.R. Martinin viitoittamaa tietä hyödyntämällä yhden sijasta kolmea pelattavaa päähenkilöä, joista kukin tarjoaa oman perspektiivinsä tapahtumiin eri puolilta kuningaskuntaa. Näistä hahmoista kukaan ei tosin ole erityisen mieleenpainuva, ja joissakin tapauksissa voidaan melkein sanoa, että ne ovat vain geneerisempiä versioita jo olemassa olevista hahmoista.
Tätä yhdennäköisyyttä löytyy myös juonenkäänteistä, jotka ovat hieman liiankin tuttuja tv-sarjasta sekä Martinin kirjoista. Tuntuu siltä kuin käsikirjoitustiimi ei olisi uskaltanut luoda omaa tarinaansa, vaan olisi sen sijaan yhdistellyt valmiita palasia uudeksi kokonaisuudeksi. Juuri tämä seikka saa Telltalen Game of Thronesin tuntumaan lisenssipeliltä sanan negatiivisessa merkityksessä.
Myös pelin ulkoasussa on omat ongelmansa. Telltalen moottori näytti hieman vanhahtavalta jo ensimmäisen The Walking Deadin julkaisun aikaan, eikä aika ole todellakaan parantanut tätä vaikutelmaa. Kehittäjä on tällä kertaa pyrkinyt naamioimaan teknologisen heikkouden öljyvärimaalausta muistuttavan graafisen tyylin taakse, joka osittain jopa toimiikin. Etenkin taustat ovat usein vaikuttavia ja tunnelmallisia, mutta hahmoihin tämä ratkaisu ei ole pelittänyt aivan samalla tapaa. Jäykästi animoidut marionetit näyttävät lähinnä kärsivän hitonmoisesta ekseemasta, joka syö osansa draaman tunnelmasta.
Harmi sinänsä, koska ääninäyttely on hoidettu ammattimaisesti. Syytä olisikin, koska tuttujen hahmojen takana on tuttuja näyttelijöitä, kuten Peter Dinklage (Tyrion) ja Lena Headey (Cersei). Myös vähemmän kuuluisat lahjakkuudet ovat hoitaneet tehtävänsä asiallisesti, ja taustamusiikki toimii etenkin toiminnallisissa kohtauksissa.
Tämän Telltale-sarjan tarinaa on hankala arvioida sen ensimmäisen osan perusteella. G.R.R. Martinin väkivaltainen fantasiamaailma on ideaalinen ympäristö keskusteluihin pohjaaville, haarautuville juonikuvioille, mutta ainakin näin alussa nämä haarat tuntuivat olevan kovin vähissä. Jakson aikana myös nollataan osa pelaajan tekemistä valinnoista, vieläpä useampaan kertaan.
Tietenkin maton vetäminen pelaajan jalkojen alta on hyvin Martin-henkinen temppu, ja onhan tämän henkilökohtainen avustaja toiminut Telltalen käsiskonsulttina, mutta onko tällainen enää mielekästä? Näen kyllä kuinka osa valinnoista tulee varmasti vaikuttamaan myöhempiin jaksoihin, mutta nämä jäävät näillä näkymin kovin harvoiksi.
Voi toki olla, että tämän ensimmäisen jakson tavoite oli puhtaasti esitellä hahmoja sekä asettaa pelinappulat laudalle, jossa se kyllä onnistuukin. Hahmogalleria on laaja, mutta se pysyy verrattain hyvin käsissä, joskin erinäiset partamiehet alkoivat mennä loppuvaiheessa hieman sekaisin keskenään.
Mekaniikkojen puolella ei ole tapahtunut mitään uutta tai yllättävää. Suuntia osoittavat nuolet tosin katoavat tällä kertaa liian helposti taustoihin, eikä niitä suuremmalla näytöllä ehdi aina edes huomaamaan, jos sattuu tarkastelemaan jotain toista osaa kuvasta.
Iron from Ice ei tällaisenaan tunnu kovin varmakätiseltä aloitukselta, etenkään kun sitä vertaa Telltalen tuoreen Borderlands-sarjan avaukseen. Itseäni siinä hiersi (grafiikan lisäksi) kenties pahiten se kuinka riippuvainen se oli tv-sarjasta. Olin odottanut itsenäisempää tarinaa, enkä halua pelata sitä minkä voisin katsoa televisiostakin huomattavasti kauniimmassa muodossa.
Telltalen Game of Thronesia ei voi varsinaisesti sanoa huonoksi, mutta tämän avauksen tiimoilta seuraavalle osalle jää vielä paljon lunastettavaa. Ne, jotka haluavat suoran laajennusosan HBO-kokemukseen voivat lisätä arvosanaan halutessaan yhden numeron.