Vuosi on 2024 ja öljy on käytännössä loppunut. Viimeisistä varannoista tulee tietenkin haluttua tavaraa ja poliittinen kädenvääntö viimeisistä pisaroista muuttuu nopeasti kolmanneksi maailmansodaksi. Toisena osapuolena on yhdistynyt Eurooppa ja Yhdysvallat. Vastaan asettuu Venäjä Kiinan tukemana. Pelaajalle annetaan nuoren amerikkalaissotilaan rooli ja maahanlasku tapahtuu kuvitteelliseen Lähi-itään. Siellä käsky käy muitta mutkitta etulinjaan.
Kaos Studiosin debyyttipelin sisältämää yhteiskuntakritiikkiä ei kannata ohittaa. Frontlines: Fuel of Warin maailma on vaikeasti ylikansoitettu, saastunut, jatkuvasti voimistuvan ilmastonmuutoksen kourissa ja poliittinen ilmapiiri henkii nollatoleranssia niin vähemmistöjä kuin isompiakin kansanryhmiä kohtaan. Juuri alkanut sota eskaloituu nopeasti. Maailma syttyy liekkiin pala kerrallaan, mutta ennustettua, huipputeknologista ydinsotaa ei ikinä tulekaan. Sen sijaan taistelut käydään pienten raskaasti aseistettujen sotilasosatojen ("Straydogsien") välillä strategisesti tärkeiden öljykohteiden ympärillä. Ennen pitkää taistelukentälle astuu pelaaja.
Frontlines: Fuel of Warin tehnyt Kaos Studios on kuvaillut peliään Ghost Reconia muistuttavaksi, taktisesti vaativaksi toimintapeliksi. Vertaus ei ole kovin hyvä, sillä Frontlines muistuttaa paljon enemmän vaikka Call of Duty -pelejä äärimmäisessä lineaarisuudessaan ja nopeatempoisuudessaan. Peli ei ole juuri ollenkaan taktinen. Toki ajoittain vaaditaan alkeistason taistelutaktiikoiden tietämystä, mutta enimmäkseen pelissä tarvitsee vain juosta, kurkkia ja ampua ilman sen kummempaa pohtimista tai suunnittelua. Minulle se passaa erinomaisesti ja Kaos Studiosin tarjoma hektinen toiminta on viihdyttävää ja mukavan näköisesti toteutettua. Pelin tarinatila alkaa kuvitteellisesta Lähi-idästä, jossa räjäytellään erilaisia ilmatorjuntaohjuksia. Sieltä jatketaan sodan riuduttamaan Itävaltaan, jossa päästään nauttimaan venäläisarmeijan raskaasta tykkitulesta ja voittamattomista sotilasmääristä.
Rakenteeltaan Frontlines: Fuel of War on tyylipuhdas sekoitus Battlefield: Modern Combatia ja Call of Duty 4: Modern Warfarea. Ruudun oikeassa yläkulmassa on pieni kartta, josta näkee kaiken aikaa kaikki tehtävään liittyvät osatavoitteet. Ne pitää vallata mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jotta tehtävä tulee suoritetuksi. Vaikka tarinatila onkin ihan käypää tavaraa, löytyy pelistä myös typeriä vihollisia, joitakin huonoja aseita, ja aina tehtävien ohjeistukset eivät täsmää kentän yksinkertaisuuden tai mutkikkuuden kanssa. Pelin kontrollit ovat myös vähän liian tekniset, kerronnasta puuttuu hienostuneisuutta ja tunnelmaa, ja latausajat ovat vähän turhan pitkiä.
Epäilemättä Frontlinesin suurin vahvuus on kunnianhimoinen moninpeli, johon Kaos Studios on ottanut aikalailla vaikutteita Battlefield 2:sta. Taistelut ovat joukkuepohjaisia ja pelaajat on jaettu kuuteen hahmoluokkaan. Moninpelitaistelut ovat yleensä tapahtumarikkaita, räjähtäviä ja hauskoja, ja kaikesta huomaa Kaos Studion nauttineen työstään. Graafisesti Frontlines: Fuel of War on hyvän näköinen peli ja hienosti suunniteltu. Kaos Studion tulevaisuuden sota on synkkä, kova ja tuoreilla efekteillä koristeltu. Xbox 360 -demossa nähty epätasainen ruudunpäivitys on tiessään. Kaos Studion debyyttipeli ei ole täydellinen, kaukana siitä. Tosiasia on, että peli sisältää koko joukon ongelmia ja murheita. Siitä huolimatta Frontlines: Fuel of War on kunnianhimoinen, vaihteleva ja hetkittäin oikeasti jännittävä. Ja yhteistyöpainotteinen moninpelitila kaikkine moninaisine ideoineen hauskuuttaa sekä pieninä pyrähdyksinä että pidempinä istuntoina. Eli kokonaisuutena ei superhyvä, mutta ei huonokaan.