DVD-julkaisuna Finlandia on erittäin poikkeuksellinen. Kyse on kaikkiaan kuudesta mykkäfilmipätkästä, jossa näytetään Suomea ulkomaille vuonna 1922. Tässä on siis Ulkoministeriön tilaama Suomen esittely sadan vuoden takaa.
Ja kun sanon Finlandian olevan mykkäfilmi, todella tarkoitan sitä. Ääniä ei oikeasti ole lainkaan, joten ruutua saa tuijottaa vajaan kaksi tuntia painostavan hiljaisuuden vallitessa kuvakoolla 4:3. Ja koska kyse on ulkomaille suunnatusta mainoksesta, kuvissa näytetään paljon luontoa, teollisuutta ja Puolustusvoimien suorituskykyä.
Modernina katsojana mielenkiintoista on se, että tietyt paikat esimerkiksi Tampereella, Turussa ja Helsingissä ovat muuttuneet ihmeteltävän vähän sadassa vuodessa. Muut huomiota kiinnittävät asiat ovat ihmisten yleinen hoikkuus ja lyhytkasvuisuus. Myöskään varsinaisia vapaa-ajan vaatteita ei tunnuta käyttävän, vaan kosken partaalla seistään kalastamassa melkein samoilla vaatteilla kuin Helsingin keskustassa kävellään.
Itsenäisen Suomen alkutaipaleeseen perehtyneillä on varmasti hauskaa bongata oman aikansa julkkiksia filmimateriaalista, kuten Suomen ensimmäistä presidenttiä, suojeluskuntalaisten päällystöä ja 1920-luvun tunnettuja urheilijoita, kuten Paavo Nurmea ja Hannes Kolehmaista. Ehkä juuri urheilijoiden varusteista ja toimintatavoista huomaa parhaiten, että nyt todellakin ollaan sadan vuoden takaisissa maisemissa.
DVD-julkaisussa on selvästi menty jonkinlainen kansallisen historian säilyttäminen edellä, mikä on varmasti ihan hyvä ratkaisu. Samalla katsojan viihteellisyyttä ei ole mietitty lainkaan. Tämä johtaa siihen, että katsomista voi suositella ainoastaan erittäin valikoidulle Suomen historiasta kiinnostuneelle joukolle.
Suosittelen myös lämpimästi, että katsoja laittaa vaikka kännykästä jotain soimaan taustalle. Muuten katsomisen aikana on hiljaista kuin haudassa.