Suomi
Gamereactor
elokuva-arviot
Final Portrait

Final Portrait

Otteessaan pitävä draama, jonka ei oikeastaan pitäisi sellainen olla.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto

Stanley Tuccin ohjaama ja käsikirjoittama draama Final Portrait kertoo muutaman viikon aikajakson sveitsiläisen taidemaalarin ja kuvanveistäjän Alberto Giacomettin elämästä. Näkökulmaksi on valittu amerikkalainen kirjailija James Lord, joka istui 1964 oikeastikin Giacomettin mallina tehden myöhemmin peräti kaksi kirjaa taiteilijan elämästä. Käytännössä mitään muuta ei sitten olekaan tarjolla, sillä lisämateriaaleja ei ole.

HQ

Final Portrait on pitkälti Giacomettia esittävän Geoffrey Rushin ja hänen mallinaan istuvan Lordia esittävän Armie Hammerin kaksinpelin tulosta. Maltillinen ja kärsivällinen kirjailija suhtautuu taiteilijan kummallisuuksiin ihailtavan ymmärtävästi, ja tässäkin tapauksessa lopussa kiitos seisoo. Taidemaalarista luodaan hyvinkin persoonallinen kuva, jossa ei ole lainkaan pahansuopuutta tai kieroilua. Sama pätee myös James Lordin hahmoon, ja näin saadaan positiivinen ja elämänmyönteinen vire koko elokuvalle. Avainkaksikon ohella kuvioissa heiluvat taidemaalarin vaimo, veli ja prostituoitu, josta on muodostunut taiteilijalle pakkomielle.

Mieleenpainuvinta on Rushin näyttelijäntyön ohella se havainto, että ainakaan elokuvan perusteella Giacomettille ei merkinnyt raha yhtään mitään. Suuria setelitukkoja on säilöttynä pitkin asuinhuoneistoa, eikä taiteilijalla ole aikomustakaan muuttaa paremmille seuduille. Näin ollen rahaa käytetäänkin lähinnä vaimon ja vakioprostituoidun parittajien tyytyväisenä pitämiseen. Moinen on tietenkin hyvin hämmentävää amerikkalaiselle James Lordille.

Kaiken järjen mukaan minun tulisi kokea Final Portrait hyvin tylsäksi elokuvaksi. Leffa tapahtuu niin pienissä kuvioissa muutaman henkilöhahmon voimin, että se sopisi loistavasti vaikka teatterin lavalle sovitettavaksi. Mitään merkittävää dramatiikkaa ei nähdä, ellei sitten setelien viskomista vaimon jalkoihin sellaiseksi lasketa.

Puolitoistatuntisen elokuvan katsoo silti oikein mielellään. Ehkä se tarjoilee uskottavan tuntuisesti pienen ikkunan erikoisen taiteilijan elämään 1960-luvun Pariisissa. Omiin kokoelmiini Final Portrait ei päädy, mutta olen tyytyväinen saatuani sen katsella.

Tämä on mainos:
Final PortraitFinal PortraitFinal Portrait
Final PortraitFinal Portrait
Tämä on mainos:
06 Gamereactor Suomi
6 / 10
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

0
Final Portrait

Final Portrait

ELOKUVA-ARVIO. Kirjoittaja Markus Hirsilä

Otteessaan pitävä draama, jonka ei oikeastaan pitäisi sellainen olla.



Ladataan seuraavaa sisältöä