Suomi
Gamereactor
arviot
Final Fantasy VII: Remake

Final Fantasy VII: Remake

Ensimmäisen luokan paluulippu Midgariin, kiitos

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ
HQ

Final Fantasy VII on kiistatta yksi niistä pelihistorian suurista merkkiteoksista ihan siinä missä Mario Bros. tai vaikkapa Pong. Silloisen Squaresoftin perijapanilainen roolipeli valloitti Playstation-sukupolven olohuoneet kautta maailman vuonna 1997, ja siitä lähtien pelillä on ollut tärkeä paikka kokonaisen sukupolven kollektiivisissa muistoissa poikkeuksellisen laajalti. Kyseessähän on paikoin hyvinkin omalaatuinen sekametelisoppa monia eri vaikutteita idästä ja lännestä. Huhut pelin uusversiosta ovat kiertäneet verkkoa aika lailla niin kauan kuin jaksan muistaa. Nykyinen Square Enix on aina välillä käynyt nostamassa fanien kierroksia julkaisemalla lyhyitä trailereita, mahdollisia julkaisupäiviä ja muuta vastaavaa aina kuitenkin ennen pitkää julkisuudesta kadoten etenkin, kun mahdollisesta projektista on kyselty konkreettisia tietoja.

Lähes neljännesvuosisata pelin ensimmäisen Playstation-julkaisun jälkeen työ on valmis. Final Fantasy VII palaa parrasvaloihin täysin uusittuna, mutta samalla suurella sydämellä kuin kaikki nuo vuodet sitten. Projektia suitsimaan valittu Yoshinori Kitase on tuttu nimi alkuperäisteoksen takaa, ja Square Enixillä on muutenkin ollut kasassa kovan luokan Final Fantasy -nyrkki teosta kehittämässä. Tämä herättää luottamusta sarjan pitkäaikaisen, mutta silti melko kasuaalin, fanin mielessä. Onhan mahtavaa, että tällainen popkulttuurin merkkipaalu saa ansaitsemansa päivityksen kokonaan uudelle pelaajasukupolvelle!

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake
Tämä on mainos:

Final Fantasy VII: Remake on siitä mielenkiintoinen peli, että vaikka se noudattaa suurin piirtein vanhan esikuvansa asettamaa polkua, on kyseessä silti hyvin tuore kokemus. Nyt ei puhuta pelkästä kauniimmasta grafiikasta, orkestroidusta ääniraidasta ja ääninäytellyistä hahmoista, vaikka toki kaikki nämäkin on Remakea varten äärimmäisellä huolella tehty.

Final Fantasy VII on nimittäin nyt pilkottu osiin, ja pelkästään tämä ensimmäinen Midgarin ikoniseen kaupunkiin sijoittuva osuus kestää kokonaisen tavanomaisen roolipelikampanjan verran. Tarina on saanut siis aimo annoksen lihaa luidensa ympärille ja hahmokaartiin päästään tutustumaan aiempaa läheisemmin. Jos ajatellaan, että Playstationin FFVII oli Big Mac -hampurilainen, on Playstation 4:n vastaava tuo sama hampurilainen triplapihvillä, ranskalaisilla, julmetulla limsamukilla ja jäätelöllä höystettynä. Kyllähän jo muinaiset roomalaiset tajusivat, että enemmän on enemmän.

Kuten entuudestaan odottaa saattaa, pelin tapahtumat käynnistyvät Avalanche-bioterroristiryhmän elokuvamaisella iskulla Shinran maaperästä elinvoimaa kuppaavaan energiareaktoriin. Tehtävän aikana pelaaja myös oppii perusteet ja tutustuu hahmokaartin keihäänkärkeen. Vaikka tehtävä on periaatteessa menestys, eivät asiat mene aivan suunnitelmien mukaan, ja tästä eteenpäin Midgarin kaupungin moninaisia salaisuuksia sekä siellä piileviä ihmiskohtaloita selvitellään Shinra-yhtiön jatkuvan vainon ja painostuksen alla.

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake
Tämä on mainos:

On koittanut aika tavata jälleen Cloud, Barret, Biggs, Wedge, Tifa, Jessie, Sephiroth, Aerith ja monet, monet muut salaperäisen Shinra-yhtiön hallitseman Midgarin kaduilla, slummeissa ja pilvenpiirtäjissä. Kuten sanottu, pelin juonen peruspalikat ovat ennallaan, mutta tällä kertaa pelaaja viedään aiempaa syvemmälle sankari Cloud Strifen tarinan syövereihin sekä Shinran ympäristölle tuhoisaan, mutta yhteisölle elintärkeään energiabisnekseen. Yksi iso toistuva teema matkan varrella ovat teot ja niiden seuraukset, ja se kuinka hyvän asian nimissä voi tehdä myös paljon pahaa sivullisille. Jos rehellisiä ollaan, eihän tämä mitään poikkeuksellisen syvällistä ole, mutta touhua on mielenkiintoista seurata, vaikka uusversion tahti onkin alkuperäistä viipyilevämpi. Kuten visuaalisesta tyylistä, myös dialogista on tullut astetta "realistisempaa" epäilemättä ääninäyttelijöitä ajatellen, mutta mukana kyllä on aimo annos alkuperäisen rehellistä luovaa hulluutta sekä tietysti pelisarjalle kokonaisuudessaan tuttua yltiödramatiikkaa. Vuoden 2020 versio ottaa itsensä silti johdonmukaisesti vuoden 1997 vastaavaa vakavammin. Henkilökohtaisesti pidän tästä ratkaisusta, vaikka ennustankin jonkinasteista vastarintaa tiettyjä suunnitteluratkaisuja kohtaan varsinkin vanhojen puristifanien keskuudessa. Mikäli mitään ei saisi muuttaa, en tiedä olisiko tällaisessa projektissa mitään mieltä. Pelkkiä rutiininomaisia HD-remasterointeja ovat hyllyt pullollaan.

Nostalgia on pirunmoinen huume, sillä vähintäänkin muutamaan kertaan tunnissa eteen osuu kohtaus, jossa dialogi, musiikki, hahmot ja ympäristö saavat yhteispelillään ihon kananlihalle ja muistot menneestä ajasta tulvimaan mieleen. Tämän Square Enix hallitsee hyvin, ja sitä tunnettahan me juuri halajamme. Toisaalta peli ei suoranaisesti vaadi lainkaan aiempaa tuntemusta hahmojen tai tapahtumien suhteen, ja se on selkeästi tehty myös uusia pelaajia silmällä pitäen.

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake

Final Fantasy VII: Remake on pohjimmiltaan hyvin perinteinen roolipeli. Alueita tutkitaan ja Shinran kätyreitä kurmotetaan sujuvasti kolmannessa persoonassa kameran keikkuessa sankarin olalla. Kyseinen kamerajärjestelmä vaikuttaa säädöistä huolimatta melkoisen herkältä, ja tämä aiheuttaa tietyissä kohtauksissa aivan turhia harmaita hiuksia. Taistelukohtaukset eivät puolestaan ole enää menneen Active Time Battle -järjestelmän kahleissa, vaan hyökkäyksiä, väistöjä ja liikkumista ei ole rajoitettu vuorojen taa. Tämän lisäksi random encounter -kahakoista ei tarvitse kantaa enää huolta lainkaan.

Vihollislaumojen harventaminen henkii paikoin jopa Devil May Cry -tyylin nopeatempoista mäiskettä, jossa Cloudin puolitoistametrinen miekka leikkaa läpi kaiken aina rivisotilaasta panssarivaunuun. Tähän tuodaan lisämaustetta erikoishyökkäyksillä ja isompia vastustajia vastaan materiakykyjen avulla esiin manattavilla hirviöillä kuten klassisella Ifrit-demonilla. Näitä erikoisuuksia valittaessa aika hidastuu, ja taistelukentän kakofonia hiljenee antaen pelaajalle pienen hetken miettiä seuraavia siirtojaan hieman uusien Doom-pelien asevalikon tapaan. Konfliktin päätteeksi talteen kerätään kokemuspisteet, ja kehitytään tasolta seuraavalle.

Taisteluihin vaihtelua tuovat kekseliäs hahmosuunnittelu sekä oman ryhmän jäsenet aseineen, kuten vaikkapa Barret julmetulla käsitykillään. Kaikki hahmot ovat pelaajan ohjastettavissa mielen mukaan ja napin painalluksella. Joukkion aseita ja varusteita voidaan parannella edellä mainitun maagisen materian avulla. Tätä kautta aseista saadaan irti enemmän potkua, suojavarusteista kestävämpiä ja niin edespäin. Kuulostanee tutulta, koska sitä se tosiaan on. Toisaalta jos joku asia ei ole rikki, turha sitä on korjatakaan.

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake

Midgar on täynnä monenlaista tekemistä myös erilaisten minipelien ja tarinasidonnaisempien kohtausten muodossa skaalalla tikanheitosta moottoripyörämiekkailuun. Tämä monipuolisuus oli upeaa jo 90-luvun lopulla, ja sama fiilis on saatu tuotua myös tähän aikaan. Osa tästä on näennäisesti aivan turhaa täytettä, mutta näinä sosiaalisen eristäytymisen epidemia-aikoina sisällön runsautta osaa arvostaa entistäkin enemmän. Tekemisen ei pitäisi loppua kesken kaiken.

Pelikokemuksena teos jakautuu pohjimmiltaan kolmeen osaan: maailman tutkimiseen, taisteluihin ja tarinaa vesiputouksen lailla pelaajan päälle kaataviin välivideoihin. Näistä viimeinen on kattaus kenties upeinta visuaalista ilotulitusta ikinä. En voi tarpeeksi hehkuttaa, kuinka upeaa työtä Square Enix onkaan välinäytöstensä kanssa tehnyt.

Pääasia kuitenkin lienee, että Remake on vallan upea paketti ikimuistoisia Final Fantasy VII -hetkiä niin pelattavassa kuin katsottavassakin muodossa. Rytmityksessä olisi silti parannettavaa, koska välillä tuntuu kuin peli löisi jarrut pohjaan pelaajan juuttuessa suorittamaan näennäisen turhia tavarannoutotehtäviä muun maailman palaessa ilmiliekeissä ympärillä. Onneksi sivutehtävät ja pääjuoni ovat pääosin helposti eroteltavissa toisistaan. Fiilikseen toki vaikuttavat jossain määrin muistot alkuperäisestä pelistä, jonka aikana Midgarissa ei näin kauaa viipyilty.

Eritoten esteettisellä tasolla tuntuu, että Square Enix rakentaa tässä takavuosien Advent Children -elokuvan perustuksille. Mikäpäs siinä, kun homma luistaa ja etenkin näyttää sangen sykähdyttävältä. Kyseisen elokuvan ajoista on niistäkin tultu jo yli vuosikymmenen päähän, ja uuden Remaken audiovisuaalinen loisto on sitäkin kirkkaampaa.

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake

Peli siis näyttää kerrassaan upealta, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Siirtymät välivideoista pelattaviin osuuksiin ovat paikoin mykistäviä ja ympäristöt sekä hahmomallit täynnä yksityiskohtia aina Cloudin villapuserosta kengännauhoihin asti. Jos visuaalisesta annista pitää keksiä mukisemista, on se epäilemättä tekstuurien ajoittainen hidas latautuminen ja ruudunpäivityksen hyvin satunnaiset yskäisyt hurjimpien joukkotappeluiden aikana. Mukana on myös muutama mielikuvituksettomampi taso junatunneleiden ja kellareiden muodossa, jotka eivät anna aihetta riemuun. On silti aivan selvää, että pelimoottoria on viilattu ja tuunattu tunteella vuosikausia.

Ja äänimaailma! Se vasta tässä tapauksessa jotain erityistä onkin. Nobuo Uematsun ikiklassikot päävalikosta alkaen heräävät henkiin orkestroituna siihen malliin, että kananlihalta ei yksinkertaisesti voi välttyä. Eräät mielestäni pelihistorian kauneimmista melodioista saavat kuitenkin sopivasti lisämaustetta ja annoksen yllätyksellisyyttä, eikä Remaken sävellystyö mene aina sieltä mistä aita olisi matalin. Mukana häärivät Masashi Hamauzu ja Mutsuto Suzuki ansaitsevat mestari Uematsun ohella ison kiitoksen klassisen ääniraidan mestarillisesta orkestroinnista.

Final Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: RemakeFinal Fantasy VII: Remake

Tässä se nyt siis on: Final Fantasy VII: Remake. Tuo ikuisuusprojekti, internet-meemi, klassikon paluu ja mahdottomalta tuntuneen lupauksen lunastus. Uusversion ja alkuperäisen eroista, yhtenevyyksistä, lisäyksistä ja poistoista tullaan väittelemään ja kirjoittamaan epäilemättä pitkään, onhan kyseessä monelle äärimmäisen rakas lähdeteos. Oman nostalgiani huuruissa annan tälle kuitenkin vilpittömän siunaukseni ja suosittelen varauksetta kaikille toimintapitoisten roolipelien ystäville, niin uusille kuin vanhoillekin. Ja toivottavasti Remake-projektin seuraava osa saadaan vielä tämän vuosikymmenen aikana.

HQ
HQ
HQ
09 Gamereactor Suomi
9 / 10
+
Upea ulkoasu, jylhä äänimaailma, immersiivinen maailma, niin paljon yksityiskohtia
-
Tiukoissa tilanteissa sekoileva kamera, tarinan ailahteleva rytmitys, tekstuureiden ajoittainen hitaus
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä