We you. Wiiuu. Wii U. Nintendon hautoma salaisuus paljastui viimein, ja se on pääpiirteissään juuri sellainen kuin ennakkoon huhuttiinkin. Mutta erojakin löytyy. Esimerkiksi uusi kosketusnäytöllinen ohjain on suurempi kuin uskallettiin arvailla. Vaikka ohjain osoitti Nintendon videoissa paljon potentiaalia, markkinat reagoivat julkistukseen negatiivisesti. Kurssien laskuun vaikutti varmasti osaltaan varsinaisten uuden sukupolven pelien puute, mikä oli ainakin pelaajille pettymys. Tarjoaako Nintendo liian vähän, liian myöhään vai voiko uusi ohjain vielä voittaa epäilijät puolelleen?

Nintendon miinukseksi on mainittava, ettei se tehnyt messuesityksestään selvää pässinlihaa. Lehdistötilaisuuden jälkeen ilmassa oli selvää hämmentyneisyyttä. Jotkut jopa kyselivät, oliko Nintendo juuri esitellyt uuden ohjaimen Wiille. Näin ei tietenkään ole. Vaikka esittely keskittyi kiusallisen paljon pelkkään ohjaimeen eikä itse konsoliin ja sen peleihin, rahtusen Wiitä suurikokoisempi konsoli tuli hieman paremmin esiin tilaisuuden jälkeen messulattialla. Ja ensikokeilun perusteella se kykenee parempaan jälkeen kuin Nintendon nykylaitteisto.

OHJAIN JA PELIT

Tämä on mainos:

Suurin huoli kookkaan ohjaimen kanssa on aina se, miten se sopii käsiin. Liian kookas ja painava ohjain (kuten Xboxin vanha Duke) tuntuu rasittavalta pitemmissä pelisessioissa. Wii U:n tapauksessa ohjain kuitenkin yllätti positiivisesti, sillä se tuntui jo muutaman minuutin jälkeen varsin luontevalta. Painoltaan se on kevyempi kuin voisi kuvitella, ja ergonomian kannalta kriittisessä näppäinten ja ohjainsauvojen asettelussa Nintendo vaikutti onnistuneen hyvin.

Lupaus pelikuvan virtauttamisesta ohjaimen näytölle kuulostaa myös hyödylliseltä. Tämä mahdollistaa toiminnan siirtämisen TV-ruudulta käsikonsolimaisesti itse ohjaimeen, jos TV:lle ilmenee kesken pelin muuta käyttöä. Mutta muitakin mahdollisuuksia on. Ohjain voi toimia esimerkiksi lisänäyttönä tai karttaruutuna TV:n rinnalla.

Kaikki tämä oli kuitenkin pikemminkin konseptin - uuden konsolisuunnittelun - sisäänajo kuin täysiverisen konsolin esittely. Nintendo kylvi ideansiemenen, jotta kehittäjät voisivat alkaa kasvattaa uudenlaisia peli-ideoita tulevalle konsolille. Tähän liittyi koko esittelyn kompastuskivi, sillä toistaiseksi konsolin pelitarjonta vaikutti tavanomaiselta.

Myönnettäköön, että Nintendo-fanit ovat kaivanneet omia versioitaan sellaisista peleistä kuin Batman: Arkham City ja Aliens: Colonial Marines. Ja ne ovat nyt tulossa. Mutta kukaan ei maininnut, miten nämä pelit hyödyntäisivät uutta konsolia ja ohjainta. Montaasivideo näytti koostuvan kokonaan muiden versioiden kuvasta, joten arvailujen varaan jäi se, saako Wii U mitään visuaalista etua viisi vuotta vanhaan Xbox 360:aan ja Playstation 3:een verrattuna. Jos pelit näyttävät kutakuinkin samoilta, riskinä on jälleen tehojen osalta alakynteen jääminen, kun Microsoft ja Sony tuovat uudet konsolinsa markkinoille.

Tämä on mainos:

Vielä suurempi pettymys oli kuitenkin se, ettei Nintendo itse vyöryttänyt legendaarisia sarjojaan konsolille. Ne, jotka toivoivat näkevänsä uuden sukupolven Marion, jäivät nuolemaan näppejään. Maininnan saivat uusi Super Smash Bros ja Pikmin, pelit joiden voi helposti kuvitella hyödyntävän uutta ohjainta monien eri ohjausmallien kera. Se lieneekin Nintendon koko ajatus; yhtiö ei halua sitoa pelaajia vain yhteen tiettyyn ohjaustapaan, vaan tarjota eritasoisille pelaajille erilaisia vaihtoehtoja. Kiva juttu, ainakin teoriassa. Käytännön toteutus jää pelinkehittäjien harteille.

DEMOT

Lehdistötilaisuuden jälkeen messulattialla pääsimme ensimmäiseksi kokeilemaan japanilaiseen perinnemaisemaan sijoittuvaa Tea Garden -demoa. Kyseessä oli lähinnä grafiikkaesittely, eikä se sinänsä tarjonnut mitään mielenkiintoista tekemistä. Linnun lentely lammelle oli kuitenkin nättiä katsottavaa, joskaan vapaata liikkumista ei mahdollistettu.

Seuraavaksi vuorossa oli The Legend of Zelda -demo, jossa Link kohtaa jättiläishämähäkin. Erityisesti valaistustehosteita esittelevä demo näytti lupaavalta, mutta samalla se teki kahta kipeämmäksi sen, ettei Nintendo julkistanut oikeaa Zelda-peliä Wii U:lle. Sen sijaan yhtiö keskittyy vielä Wiin Skyward Swordiin. Se on varmasti hyvä peli sinällään, mutta väläyttämällä miltä HD-Zelda näyttäisi, Nintendo sai Skyward Swordin Wii-julkaisun tuntumaan harmillisen myöhäiseltä.

Kolmannessa demossa pistettiin harmaasolut töihin laskupäätä vaativassa, kaksinpelattavassa pikku pelissä. Demo esitteli kosketusnäytön käyttöä, ja seuraamalla näytölle tulevia ohjeita piirsimme viivoja ja geometrisiä muotoja esittelijää vastaan. Kyseessä oli hauska Brain Training -tyyppinen minipeli, mutta ei mitään sellaista, mitä ei voisi tehdä älypuhelimella tai tablettitietokoneella.

Tämän jälkeen oli aika ottaa käsittelyyn New Super Mario Bros Mii, joka toimi käytännössä samoin kuin New Super Mario Bros Wiillä ja DS:llä, mutta tällä kertaa mukaan sai myös oman Mii-hahmon. Tasohyppely tuntui hauskalta, ja ei ole vaikea kuvitella, että viiden kentän demosta muodostuu vielä täysipitkä peli. Konsolin kykyjä revittelevää messiasta siitä tuskin silti muodostuu, vaikka demo tuki pelaamista sekä ohjaimella että TV:llä ja piirsi kuvan Full HD -muodossa.

Seuraavana testasimme Shield Pose -nimistä demoa. Ideana oli musiikin tahtiin torjua merirosvolaivoista ammuttavia nuolia, ja tämä tapahtui liikuttamalla ohjainta TV-ruudulle tulevien komentojen mukaisesti. Ohjain toimi ikään kuin kilpenä. TV-kuva osoitti kokoajan keskelle käskyjä jakelevaan kapteeniin, mutta ohjaimen näytöllä näkymä ulottui TV:n rajojen yli. Ylöspäin kallistuessa ohjaimen ruudulla näkyi kuu ja sivuille kääntymällä muita laivoja. Vaikka nuolien suunnan kertovien komentojen kuuleminen messuhumussa oli vaikeaa, demo toimi teknisesti hyvin. Se antoi myös hyvän idean siitä, miten ohjainta ja ohjaimen näyttöä voi hyödyntää 3D-tilassa. Demo oli ehkä jopa kaikkein lupaavin todellisten uusien pelisovellusten kannalta.

Lopuksi vuorossa oli Chase Mii, yksinkertainen labyrinttipeli, jossa neljä pelaajaa jahtasi viidettä. Jahtaajat käyttivät ohjaukseen Wiimote-kapuloita ja seurasivat tapahtumia neljään osaan jaetulta TV-ruudulta. Viides pelaaja puolestaan hyödynsi Wii U:n ohjainta ja katsoi tapahtumia omalta näytöltään laajemmasta perspektiivistä. Toiminta muistutti Pac-Man Wiitä, mutta pelaaminen oli ihan hauskaa moninpelihubaa ja vaati jahtaajilta sekä yhteistyötä että kommunikointia.

LOPPUPÄÄTELMÄT

Wii U:n julkistus ei ehkä ollut sellainen uuden konsolisukupolven lähtölaukaus kuin monet odottivat, mutta E3-messut osoittivat erityisesti ohjaimeen liittyvää potentiaalia. Ongelmana on se, että kaikki on vielä varhaista. Itse konsoli sisuskaluineen ei ole vielä valmis, joten harmittavasti pelifanien on odotettava vielä jonkin aikaa nähdäkseen, miltä uusi sukupolvi Nintendon konsolilla todella näyttää - ja ennen kaikkea miten pelit ottavat koko paketin käyttöönsä. Wii U:n lanseerausaikatauluksi on ilmoitettu ensi vuosi.