Ennakossa Nintendon odotettu The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom

Kuusi vuotta sitten Nintendo julkaisi viime aikojen tärkeimmän pelinsä The Legend of Zelda: Breath of the Wild. Jatko-osan tekemisessä on siis kestänyt. Odotus on ollut pisin, mitä kahden Zeldan välillä on koskaan koettu. Pääsin kokeilemaan peliä Nintendon päämajassa Frankfurtissa, ja alan ymmärtää syyn pitkälle kehitysajalle. Kysymys on pelin ydinmekaniikoista ja melkein loputtomasta määrästä erilaisia mahdollisuuksia, joita nuo pelimekaniikat tuottavat. Nyt Linkillä on käytössään myrkytetty käsi ja neljä eri keinoa: Ultrahand, Fuse, Recall ja Ascend.

Pääsin kokeilemaan kahta eri pelialuetta, joista toinen oli maassa ja toinen taivaissa. Tarkoituksena oli antaa tilaisuus kokeilla erilaisia keinoja ja eläytyä pelin maailmaan. Breath of the Wildin suunnitteluajatus oli laittaa pelaaja olemaan luova, ja näin on jatko-osassakin. Tunnin testaamisen jälkeen huomasin, että Tears of the Kingdomin mahdollisuudet ovat niin moninaiset, että Breath of the Wildin pariin palaaminen voi tuntua mahdottomalta.

Ensimmäinen osio sijoittui saariryhmälle taivaissa, ja ilmeisesti kyseessä on sama paikka, jota tuottaja Eiji Aonuma on esitellyt. Kyseessä on ilmeisesti pelin aloitusalue. Riippuliidin ei ole käytettävissä, kuten ei ollut alkualueella Breath of the Wildissakaan. Tarkoituksena on varmaankin pakottaa pelaaja tottumaan uusiin pelimekaniikkoihin ennen maailman avautumista.

Kun kerran saarelta toiselle ei päässyt vain liitelemään, oli keksittävä muuta. Ultrahand toimii osin kuin Magnesis Breath of the Wildissa, sillä sen avulla voi liikuttaa kaikenlaisia esineitä (eikä ainoastaan metallisia kuten ennen). Fuse puolestaan liimaa esineitä yhteen, ja osaa ne erottaakin toisistaan. Asetin kärryn kiskoille, kiinnitin potkurin pystyasentoon ja näin loin jonkinlaisen helikopterin. Jos kiinnittää 2-3 tukkia yhteen ja perään potkurin, on tuloksena lautta. Sain jopa aikaan kuumailmapallon käyttäen liekinheitintä, jolla robottimainen pahis Zonai Construct koetti Linkiä grillata.

Tears of the Kingdomin markkinoinnin perusteella voisi kuvitella, että kaikenlainen rakentelu on keskeisessä osassa, ja jos ei koe olevansa kovin luova niin se on voi voi. Onneksi rakentamista on virtaviivaistettu. Ultrahandin ja Fusen ohella käyttöön tulee myös Ascend. Jos katto ei ole liian korkealla, voi Link ammahtaa kattoon, ja tulla ulos toiselta puolelta. Onneksi pelissä on aikaa tarkkailla omaa ympäristöä ja tehdä päätelmiä.

Breath of the Wild oli mahtava maailma, mutta kummoisia sisätiloja siinä ei ollut, varsinkaan luolia. Nyt niitä luolia sitten on mukana, ja niissä näkyy erityisiä pahiksiakin. Osa luolista on sitä paitsi pilkkopimeitä. Soihdulla saa tietysti valoa, mutta vielä parempi on kuljettaa repussa "kirkaskukkia". Link voi heitellä kukkia, tai Fusen avulla kiinnittää kukkia nuoliin. Näin kukka luo valoa ympäristöönsä, mihin nuolen sitten ampuukaan.

Toinen osio alkoi aurinkoisella nurmikolla Hyrulessa ison tornin edessä. Kohteena oli juurikin se edessä oleva torni. Painopisteenä oli taistelu, ja ajatuksena toki kokeilla Linkin uusia keinoja. Torniin on vain yksi tie, ja se on pitkän rampin päässä, jossa seisoi kaksi monsua valmiina vierittämään piikkisen pallon Linkin päälle. Juuri ennen pallon osumista pysäytin pelin, valitsin Recallin ja käytin sitä palloon. Samassa pallo vieri takaisin ramppia ylös hoidellen samalla monsut silkkana sellaisenaan. Recall tuntuu kuin Stasisilta, mutta tällä kertaa tietää varmasti, mihin suuntaan kohde liikkuu. Recallilla voi lähettää minkä tahansa esineen takaisin lähtöpisteeseensä.

Sisällä tornissa kohtasin joukon monsuja lisää, joista yksi on täydessä haarniskassa. Lisäksi vastaan asettuu pomovastus Boss Bokoblin kädessään jättimäinen nuija. Minulla ei ollut kuin muutama puinen keppi. Kiinnitin Fusella puiseen kilpeeni ruutiastian. Monsujen hyökätessä ruutiastia räjähti, ja pahikset lentelivät kaikkiin ilmansuuntiin Linkin edelleen suojatessa itseään kilvellä.

Fusea voi käyttää muillakin tavoilla. Jos kilpeensä kiinnittää metallisen laatikon, on tuloksena hyvin kestävä kilpi, joka samalla antaa sähköiskun niille pahiksille, joilla on sähköase käytössä. Kaksi keihästä yhteen liittäessä syntyy yksi erittäin pitkä keihäs. Keihään ja metallipallon yhdistelmällä syntyy vasara. Ja sitten on vielä jousi ja nuoli. Erilaisia nuolia rajoittaa lähinnä vain pelaajan oma mielikuvitus, mutta taistoissa hyödyllisimmät ovat varmaankin pommikukat, jotka siis korvaavat pommitusnuolet Breath of the Wildissa. Mukana ovat myös siniset, punaiset ja keltaiset chuchu-meduusat, joilla saa aikaan jää-, tuli- ja sähkönuolia. Safiirit, rubiinit ja topaasit ajavat saman asian, mutta tuloksena on voimakkaampia versioita samoista nuolista.

Repussani oli myös sientä, jonka tuottamat höyryt saavat pahikset hyökkäämään toisiaan vastaan. Muun muassa näin voitin mahtavan ja hitaan Boss Bokoblinin. Pahiksilta putoaa kuollessaan sarvia, joita voi yhdistää Fusella muihin aseisiin. Boss Bokoblin pudottaa "Blue Boss Bokoblin Hornin", joka puutikkuun yhdistettynä muuntuu pieneksi ja pahaksi tikariksi, jolla saa aikaan paljon vahinkoa. Fuse on selvästi mukana pelissä helpottamaan jatkuvasti hajoavien aseiden tuskaa. Tämä oli monelle ongelma Breath of the Wildissa.

Vaikuttaa siltä, että The Legend of Zelda: Tears of the Kingdom tulee olemaan todella villi hiekkalaatikkopeli. Huoliakin on ilmassa. Esimerkiksi käyttöliittymä on käytännössä identtinen Breath of the Wildin kanssa, ja lisäksi Korok-siemenet tekevät paluun vieläpä samoilla pulmilla. Lisäksi on otettava huomioon pelin tekninen suoriutuminen. Tears of the Kingdom on kaunis peli aiempaa paremmalla piirtoetäisyydellä. Mutta mukana on hetkiä, jolloin kaukana olevat kohteet ovat laatikkomaisia ja rosoisia. Ja mikä onkaan sitten lopulta se pelin resoluutio? Onko kunnianhimo liian korkealla verrattuna Switchin suorituskykyyn?

Testaamisen jälkeenkin paljon jää vielä lopullisen pelaamisen varmennettavaksi. Onko mukana luolastoja, ja missä muodossa? Onko pelissä mittava maanalainen maailma niin kuin Elden Ringissä? Mikä se tarina oikeastaan on? Ja mitä ne pelin nimessä olevat kyyneleet ovat? Muutaman viikon kuluttuahan se onneksi selviää.