The Dark Pictures: House of Ashes

Supermassive Gamesin peliohjaaja Will Doyle esitteli taannoin Gamereactorille kolmatta osaa The Dark Pictures Anthologysta nimeltä House of Ashes. Ensimmäisessä Man of Medanissa oltiin ystävien kanssa pelottavassa laivassa Tyynellä valtamerellä, ja toisessa osassa Little Hope koettiin Salemin noitaoikeudenkäynnit kouriintuntuvasti. House of Ashes sijoittuu vieläkin kauemmaksi menneisyyteen: se sijoittuu maan alle salaiseen temppeliin, joka on lojunut hiekassa yli tuhat vuotta.

Nyt ollaan Lähi-idässä Irakin sodan aikana, ehkäpä vuonna 2003. Yhdysvaltain armeija epäilee aavikolla olevan salainen asevarikko, joten hyökkäykseen on ryhdyttävä heti. Aseita ei löydy, vaan joukko joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Taistelun aikana tapahtuu maanvyörymä, joka paljastaa maanalaisen temppelin. Molempien osapuolten sotilaat vajoavat raunioiden keskelle.

Doylen mukaan temppelin rakennutti itsensä jumalaksi korottanut muinaisen Akkadin kuningas Naram-Sin. Temppeli rakennettiin ilmeisesti noin vuonna 2250 eKr., ja tavoitteena oli pelastaa oma valtakunta kauheilta vitsauksilta. Jumalat eivät suoneet armoa, ja temppeli muuttui kaameiden hirviöiden pesäpaikaksi. Ei ole tiedossa, mitä oliot tarkkaan ottaen ovat, mutta uhkiksi ne osoittautuvat vain muutamassa minuutissa. Ohjaajan mukaan oliot ovat pahempia kuin joukkotuhoaseet.

Tilanteen muututtua radikaalisti on vastakkaisilla puolilla olleiden taistelijoiden unohdettava hetkeksi erimielisyytensä, ja koetettava selviytyä ulos hengissä yhdessä. Kauhuseikkailussa pelataan viidellä henkilöhahmolla, joista kaikilla on sotilastausta. Suurin osa tulee Yhdysvaltain armeijasta, mutta mukana on israelilainen sotilaskin. CIA:n agenttia Rachel Kingiä esittää Ashley Tisdale, ja hän on miehensä eversti Eric Kingin kanssa joutunut samaan liriin. Tällainen asetelma tuo mukanaan omat ongelmansa.

Kahta sotilasta Jason Kolchek ja Nick Kay kuvataan ystäviksi, jotka ovat tunteneet toisensa pitkään. Jason on arvoltaan korkeampi, joten ystävä on pakotettu noudattamaan annettuja käskyjä. Toisaalta mukana menossa on myös Irakin armeijan upseeri Salim Othman, jolle Yhdysvaltain sotilaiden seuraaminen tuottaa ongelmia. Sekalaisen seurakunnan toimiminen yhdessä on keskeinen edellytys hengissä säilymiseksi. On tietenkin pelaajasta kiinni, käykö näin kuitenkaan. Loppuratkaisuna voi olla sekin, ettei kukaan selviydy hengissä.

Se toinen osuus kokonaisuudesta on selvittää maahan hautautuneen temppelin mysteeri. Tällä kertaa tutkittavana on ahtaiden käytävien ohella myös isoja luolia. Katakombit ulottuvat satojen metrien syvyyteen, ja Supermassive Games osasi nimetä muutaman innoituksen tällaiselle "tutkivalle kauhulle": Aliens, Predator ja The Descent, mutta myös H.P. Lovecraftin romaani "At the Mountains of Madness".

Esityksen aikana Doyle esitteli tehtyjä muutoksia, joihin on ryhdytty aiemmissa peleissä saadun palautteen perusteella. Isoin uudistus on vapaasti käänneltävä 360 asteen kamera. Niin ikään vaikeustasoja on muokattu: nyt tarjolla on kolme vaihtoehtoa, joka koskee myös oikea-aikaista nappien painelua vaativia QTE-tapahtumia. Esimerkiksi vaadittavan aikaikkunan painalluksille voi säätää itse. Lisäksi yksityiskohtia on lisätty uuden konsolipolven mukaisesti. Esimerkkejä tästä ei kuitenkaan kerrottu.

Aiempien The Dark Pictures Anthology -osien mukaan House of Ashes on pelattavissa kavereiden kanssa. Pelitiloja on kaikkiaan neljä, mutta näistä yksi on varattu vain ennakkoon pelinsä varaaville. Menneisyydessä tällaiset lisämateriaalit on kuitenkin ajan kanssa saatettu kaikkien saataville. Shared Storyssa voi pelata kokonaisuuden kaverin kanssa verkossa. Movie Nightissa enimmillään viisi samalla sohvalla olevaa kaveria valitsee itselleen oman henkilöhahmon pelin alussa, ja sitten ohjain liikkuu kädestä toiseen omalla vuorolla.

Oletusarvoinen yksinpeli on nimeltään Theatrical Cut. Ja jos ostaa Curator's Cut -version, saa mukana vaihtoehtoisen näkökulman muiden henkilöhahmojen vinkkelistä, ja uusia kohtauksia. Miten se sitten vaikuttaa pelikokemukseen? Tästä sain esimerkin House of Ashesin alussa. Yleensä pelataan merijalkaväen sotilaalla Nick, joka etsii Jason-kaveriaan. Curator's Cutissa pelataankin Jasonilla, joka kohtaa Nickin. Molemmat etenevät hitaasti omissa tunneleissaan, ja molemmilla on omat dialogivaihtoehtonsa. Lopulta he joutuvat olioiden hyökkäyksen kohteeksi, ja pääsevät yhdessä pakoon. Kaikki eivät valitettavasti ole yhtä onnekkaita.

Kymmenen minuuttia pelattavuutta ja joukko välivideoita ei vielä anna kattavaa kuvaa kokonaisuudesta. Jos kuitenkin kaksi edeltäjää ovat tuttuja, niin mukana on nyt uusi tapahtumapaikka ja uusia vaikeustasoja. Luolat ovat usein hyvin pimeitä, mutta valoa saa taskulampusta. Tällöin liikkumisnopeus hidastuu, mutta ei ole vielä tiedossa, millä tavalla se vaikuttaa muuten pelikokemukseen. Ehkäpä joissakin kohtauksissa aikaa rauhalliseen paikkojen tutkimiseen ei ole? Se ainakin lisäisi omaa kauhuaan House of Ashesiin. Julkaisun on määrä tapahtua myöhemmin tänä vuonna, ja peli on tulossa niin menneen kuin nykyisenkin polven konsoleille.