Suomi
Gamereactor
ennakot
The Elder Scrolls Online

The Elder Scrolls Online

Jostein vieraili Zenimax Studiosin luona Amerikassa ja tutustui siellä Bethesdan uuteen aluevaltaukseen.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Vierailu aloitettiin studiokierroksella. Tunnelma oli hyvin vaitonainen, ja hiljaisuuden rikkoivat vain satunnaisesti vaihdellut kuulumiset. Odotukseni villeistä Nerf-sodista oli murskattu. Tai ehkä osastoilla oli vain aselepo lehdistövierailun ajan. Ainakin studioon sijoitetut näyttelyesineet olivat vaikuttavia. Esillä oli Elder Scrollseista tuttuja aseita sekä tietenkin itse pyhä Graali eli Elder Scroll itse. Kyseessä oli tosin vain kopio, koska en sokeutunut lukiessani sitä.

Game director Matt Firor pohjusti pelin kokeilua kertomalla tiimin suunnittelufilosofiasta. The Elder Scrolls Onlinen tavoite on vedota kahteen kohderyhmään: Elder Scrolls -faneihin sekä MMO-pelaajiin. Pidin tämän mielessäni astuessani pelin maailmaan.

The Elder Scrolls Online

Kaikki alkoi sulavasti. Hahmonluonti Onlinessä on yhtä yksityiskohtaista kuin Skyrimissäkin. Kasvonpiirteiden muokkaus on jo yleistä tuoreemmissa nettiroolipeleissä, mutta Elder Scrolls antaa yhtä paljon vaihtoehtoja myös kehotyypin valintaan. Oivallista.

Tämä on mainos:

Hyppäsin pienen säätämisen päätteeksi peliin, jossa pääsin haahuilemaan vapaasti Covenant Daggerfallin aloitusalueella. Kyseessä on yksi pelin kolmesta osapuolesta. Hahmoni tarina alkoi heräämisellä M'kain trooppiselta saarelta, vailla muistoja siitä miten tänne ollaan päädytty. Tiesin vain, että Daedra on orjuuttanut hahmon sielun Oblivioniin, ja vaikka kroppa on päässytkin karkuun, ei todellinen vapaus koita ennen kuin sielu on hankittu takaisin.

Urakka vaikutti mahdottomalta. Hahmollahan oli vain nuttu niskassa ja miekka vyöllä. Ei kuitenkaan auttanut kuin alkaa etsiä vihjeitä sekä hommia M'kailta.

The Elder Scrolls Online

Zenimax on päättänyt panostaa hieman epätyypilliseen tehtäväjärjestelmään, mutta lopputulos on kiinnostavampi kuin se perinteinen "tapa kymmenen rottaa". Jo se, että kaikilla sivuhahmoilla on ääninäyttelijät tekee kaikesta elävämpää. Peli tarjoaa runsaasti kontekstia tapahtumille, ja vetää pelaajaa näin mukaan kokemukseen.

Tämä on mainos:

Mieleeni jäi sivutehtävä, jossa autoin sattumalta kohtaamaani örkkiä päättämään tulisiko tämän seurata unelmiaan sepänurasta vai ryhtyä suvun toiveiden mukaan soturiksi. Autoin örkkiä tappamaan hirviön, joka uhkasi kylää, ja vakuutin tämän sitten sopivan paljon paremmin sepäksi, vaikka olisin voinut ohjata tätä toiseenkin suuntaan.

Maailma tuntuu Elder Scrollsilta, ja sarjan faneille sieltä löytyy roppakaupalla ikonisia ja tuttuja paikkoja sekä vihollisia. Minulla oli vain muutama tunti aikaa tutustua peliin, mutta tapasin sekä mutarapuja että Dwemersejä, vain pari mainitakseni. Ymmärrän siis Zenimaxin suunnittelufilosofian. Toivoisin vain, että samaa voisi sanoa pelimekaniikasta.

The Elder Scrolls Online

Suurin huolenaiheeni on taistelujärjestelmä. On selvää, että Zenimax on pyrkinyt tekemään siitä aktiivisemman, nojaten hiirivetoiseen systeemiin joka muistuttaa Tera Onlinesta. Se ei vain tunnu tässä yhtä tyydyttävältä. Terassa hyökkäysten takana oli runsaasti vääntöä, joka The Elder Scrolls Onlinesta tuntuu puuttuvan. Kaikki vain ikään kuin leijailee. Hyökkäyksissä voi valita nopeista, heikommista iskuista, sekä hitaammista, mutta vahvemmista sivalluksista. Jälkimmäiset irtoavat pitämällä vasenta hiiren nappia sekunti alhaalla.

Hyviäkin puolia on. Vihollisten tekoäly on vaikuttavampi kuin missään pelaamassani MMORPG:ssä. Viholliset analysoivat hyökkäyksesi ja muuntavat omaa taktiikkaansa tarpeen mukaan. Ne päättävät kuka on suurin uhka, ja hyökkäävät sen mukaan. Viholliset ovat myös tietoisia muista lähellä olevista hirviöistä ja tekevät näiden kanssa yhteistyötä ennennäkemättömällä tavalla. Todistin muun muassa kuinka sotilas heitti maahan öljyä, ja läheinen velho sytytti sen tuleen.

The Elder Scrolls Online

Siltikin, vaikka tekoäly on oivallista, sillä ei ole väliä jos taistelusta puuttuu substanssia. On tärkeää huomioida, että pelaamassani versiossa oli saatavilla vain kolmannen persoonan näkymä, joka voi olla syynä välittömyyden puutteelle. Zenimax lupasi, että peliin tulee myös kunnollinen ensimmäisen persoonan näkymä, ja todisti puheensa lyhyellä videopätkällä. Se vaikutti lupaavalta, ja tuntui kokemaani enemmän Elder Scrolls -pelin taistelulta. Epäilen kuitenkin pystyykö se tuomaan mätkeeseen sen mitä siitä nyt puuttuu.

Pelistä puuttuu myös monia muita Elder Scrolls -sarjan tunnuspiirteitä. Varastaminen ei ole mahdollista, joka on tietysti ymmärrettävää globaalissa taloudessa, mutta sitä jää silti kaipaamaan. Veden alle ei voi sukeltaa, joka vähentää seikkailun tunnetta. Vaikka kaikkien sivuhahmojen kanssa saattoikin keskustella, kovinkaan monella ei ollut sitä rikasta historiaa johon olin tottunut. Näin nämä olivat enemmän pahvikuvia joiden tarkoitus oli täyttää maailmaa, eikä tuoda siihen todellisia persoonallisuuksia. Kun peli julkaistaan, ei mukana ole vielä varkaiden kiltaa tai Dark Brotherhoodia. Näiden kuitenkin luvataan tulevan mukaan myöhemmin.

The Elder Scrolls Online

Ikonisesta sarjasta on silti tarttunut joitain asioita mukaan sen Online-versioon. Siinä voi hiipiä ja kustomoida hahmoaan. Myös lukkojen kanssa voi säätää, joskin suppeammalla tavalla kuin aiemmissa peleissä.

Myös hahmonkehitys on mallinnettu emäsarjan mukaan, koska lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia, ei hahmoa koskaan lukita yhteen taitosettiin tai rooliin. Kaikki yhdistelmät ovat avattavissa, joka sallii pelaajaa vaihdella taistelijan, velhon ja jousimiehen väliltä, tai yhdistellä näitä haluamallaan tavalla. Kokeilunvapaus on Elder Scrollsin ytimessä, ja sitä löytyy myös Onlinesta.

Pääsin pelaamaan vain aloitusalueella, mutta minulle kerrottiin myös mitä korkeammilta tasoilta saattoi odottaa. Pelissä keskitytään tarinaan ensimmäiseltä tasolta aina tasolle 50 saakka, mutta jopa sekin on vain alkua. Kun tarina on käyty lävitse, voi pelin läpäistä kahden muun osapuolen leivissä samalla hahmolla. Tämä voi liittyä sekä taistelijoiden että velhojen kiltaan, ja nauttia niistä sivupoluista joita nämä avaavat.

Ryhmäsisällön puolella on tyytyminen pienten ryhmien luolastoihin, eikä luvassa ole raideja suurille killoilla. Sen sijaan tarjolla on suuren mittakaavan PvP-mättöä Cyrodiilissa, jossa pelin kolme osapuolta taistelevat linnakkeista ja muista strategisista kohteista. PvP muistuttaa Guild Wars 2:n WvW:stä, mutta ilman tarkempia yksityiskohtia on vielä vaikea sanoa mitä siitä tulee. Varmaa kuitenkin on, että sekä pienempiä yhteenottoja että satapäisten joukkojen taisteluita tullaan näkemään. Niille jotka eivät pidä suuren mittakaavan PvP:stä on tarjolla myös areenataisteluita toisia pelaajia vastaan.

The Elder Scrolls Online

Johtopäätökseni on, että on vielä liian aikaista vetää mitään todellisia johtopäätöksiä The Elder Scrolls Onlinesta. Peli heijastaa nykyisessä muodossaan vain osittain kehittäjiensä filosofiaa, eikä se sellaisenaan vetoa Elder Scrolls -faneihin tai MMO-pelaajiin.

Mielestäni kehittäjät ovat uhranneet liikaa Elder Scrollsin olemusta verkkotoimivuuden alttarille, saavuttamatta sitä laatua mihin muut markkinoilla olevat nettiroolipelit ovat yltäneet. Jäljellä on kuitenkin vielä runsaasti aikaa tämän asiantilan korjaamiseksi ennen kuin peli julkaistaan.

The Elder Scrolls Online

Aiheeseen liittyviä tekstejä

The Elder Scrolls OnlineScore

The Elder Scrolls Online

ARVIO. Kirjoittaja Matti Isotalo

Kavereiden kanssa seikkailu on hauskaa niin kuin muissakin MMO-peleissä. TESO ei kuitenkaan hengi deluxe-tunnelmaa, jota kuukausimaksullisuus antaisi odottaa.



Ladataan seuraavaa sisältöä