Siinä missä aiemmin oli tyytyminen katsomaan peliä sivusta, tällä kertaa EA antoi pelata useita otteluita omakohtaisesti. Uudet mekaniikat oli epäilemättä ruuvattu maksimiinsa, jotta ne eivät jäisi satunnaispelaajaltakaan huomaamatta, mutta joka tapauksessa niiden vaikutus pelin virtaukseen oli ehdottomasti rohkaiseva. Samat ominaisuudet nähtäneen valmiissa pelissä hieman hienovaraisemmassa muodossa, mutta kun peli tärähtää kauppoihin syyskuussa, lienee EA:lla jälleen voittaja käsissään.
Otteluiden aikana esiintyi muutamia kyseenalaisia paitsiovihellyksiä, jotka estivät FIFA 13:n kaikkien hienouksien hyödyntämisen, mutta ongelma on tiedostettu ja korjattaneen ennen julkaisua. Suurimmaksi osaksi hyökkääminen oli kuitenkin jännittävää, ja parannettu tekoäly luo uusia mahdollisuuksia pelaajalle. Joukkuetoverit osaavat paremmin pysytellä syötön ulottuvilla ja tehdä fiksumpia juoksuja läpisyöttöjen antamiseksi vapaaseen tilaan.
Parannukset eivät ole suoranaisesti tajunnanräjäyttäviä mullistuksia, mutta ne auttavat ottamaan suuremman osan joukkueesta mukaan kuhunkin hyökkäykseen. Näin hyökkäyksiin tulee kuin huomaamatta enemmän substanssia, enemmän leveyttä ja enemmän pelaajia, jotka tukevat kuvioiden rakentelua.
Tämän vuoden suurin muutos uusi First Touch -systeemi, jonka vaikutukset ovat merkittävät paitsi hyökkäyksen, myös puolustuksen kannalta. Se lisää arvaamattomuutta syötön vastaanottoihin. Pitkä syöttö keskikentältä ei enää napsahda kärkipelaajan hallintaan kuin magneetti metalliin. Sen sijaan pelaajan on huomioitava vastaanoton vaikeus ja reagoitava käytettävissä olevan tilan mukaan. Yritetäänkö ohjata pallo edessä olevan puolustajan ohi? Napautetaanko se takaisinpäin oman joukkueen turvaan? Pallonhallintaa suosivien täytyy harkita tosissaan, onko pitkän pallon antaminen ahtaaseen paikkaan järkevää. Toisaalta aggressiivisempikin hyökkäystaktiikka voi kostautua, jos vastaanottaja ei saa jatkettua syöttöä tyhjään tilaan.
Pallon elävyys heijastuu maalipotkuihinkin. Jokainen FIFA-pelaaja on varmasti joskus antanut huonoja avauksia suoraan vastustajan monoon, mutta FIFA 13:ssa omillekin pelaajille kohdistuvat avaukset on helpompi menettää, jos avaus ja vastaanotto eivät ole täydellisiä. Täytyy vain toivoa, ettei ominaisuudesta muodostu näiltä osin liiankin työläs, koska se voisi johtaa turhiin maaleihin.
Selkeisiin uudistuksiin lukeutuu myös Tactical Free Kick -vapaapotkusysteemi. Systeemin mahdollisuuksien kartoittaminen vie oman aikansa, mutta ensituntumalta se lisää vapaapotkutilanteiden jännitystä - viimeinkin. Potkun antajat voivat esimerkiksi kylvää epävarmuutta puolustajiin asettamalla kaksi miestä pallon taakse ja hämätä valepotkuin. Puolustava joukkue voi puolestaan lisätä miehiä muuriin ja hivuttaa muuria lähemmäs palloa. Tämä tapahtuu valitsemalla yhden pelaajan muurista ja ohjaamalla valitulla pelaajalla muurin linjaa. Kyseinen pelaaja voi kuitenkin saada varoituksen, jos se usuttaa muurin liian lähelle palloa. Kohtuus on siis pidettävä mielessä.
Mutta onko FIFA 13 kokonaisuutena parempi peli kuin FIFA 12? Vaikka vuosittaista kehitystä tapahtuu jatkuvasti, urheilupelifanit tietänevät karun totuuden siitä, miten uudistusten taso vaihtelee. Tässä tapauksessa rohkenen kuitenkin vastata myöntävästi. Pienemmät korjaukset ja viilaukset täydentävät hienosti viime vuoden suurempia muutoksia. Ne rikastavat jo ennestään erinomaista kokemusta ja luovat palloilusta entistä arvaamattomampaa ja orgaanisempaa. Odotukset ovat jälleen katossa.