Dirt Rally on erittäin hyvä peli, ja se on kerännyt ylistystä pelimedioissa viimeisen vuoden ajan. Samalla kyseessä on aivan liian vaikea peli lajityypin aloittelijoille: Dirt Rally on kovan luokan autopeliharrastajien tuote, joka vaatii useiden tuntien opettelun ollakseen aidosti nautittava kokemus. Codemasters on tietenkin tietoinen tästä.
Lontoossa pidetyssä esittelytilaisuudessa Paul Coleman kertoi Codemastersin katuvan sitä, ettei Dirt Rallya tehty paremmin pelaajien syville riveille soveltuvaksi. Näin ollen Dirt 4:n suunnittelufilosofiana on ollut tehdä sellainen peli, josta kaikki voivat nauttia. Kokemuksen voi muokata mieleisekseen vaikeustasoa myöten, oli sitten satunnainen ohjaimella pelaava, tai satoja euroja ratteihin ja ajotuoleihin panostava tosipelaaja.
Dirt 4 tarjoaa kaksi aloitusasetusta. Simulation on paranneltu malli Dirt Rallysta. Normal on tarkoitettu peruspelaajalle, joka odottaa samaa tuntumaa kuin Dirt 3:ssa aikoinaan oli. Tarkoituksena on luoda pehmeä lasku ralleiluun, joka kannustaa samalla ottamaan koko ajan enemmän asioista selvää, ja aikanaan nostamaan vaikeustasoa. Tätä kehitystä auttamaan mukana on erityinen ajokoulu, jossa niin teorian kuin käytännönkin avulla johdatetaan ajamiseen avoimen hiekkalaatikon avulla erilaisten autojen voimin.
Lontoossa testatussa versiossa kumpikin vaikeustaso oli valittavissa, samoin kuin kaksi autoa ja yksi maa (Australia). Valitsin Normalin, ja hetken kuluttua vaihdoin asetukset muotoon gamer, racer, pro ja fearless. Erilaiset asetukset toki antavat erilaisia apuja ajamiseen halutussa määrin. Ensivaikutelmani mukaan pelaaminen tuntuu kevennetyltä Dirt Rallylta, mutta ei kuitenkaan yhtä helpolta kuin Dirt 2 tai Dirt 3. Kaikkien apujen kera ajaminen vaikutti silti enemmän simulaatiolta kuin niin sanotulta arcade-rallilta. Jarrujakin on helpompi käyttää, eikä virheistä rangaista yhtä rankasti kuin Dirt Rallyssa.
Kovin vaikeustaso Fearless ei ollut testiversiossa pelattavissa. Aloittaessani ajamaan uudestaan simulaatiotasolla pelaaminen tuntuu täsmälleen samalta kuin Dirt Rally. Kehittäjien itsensä mukaan on tärkeää pitää vaikeustasojen välinen ero riittävän pienenä, etteivät ne tunnu kahdelta täysin eri peliltä. Testatut reitit Australiassa vaikuttivat aiempaa monipuolisemmilta kuin aiemmissa peleissä.
Pääosa pelistä käytetään perinteisen rallin ajamiseen, mutta mukana on myös historiallisia kisoja ja erityisiä Landrush-tapahtumia. Nämä kisat ajetaan erilaisilla kilpureilla Bajassa, ja mutkissa oikein toimiminen tulee yhtä tärkeäksi keinoksi kuin ajoreitin sulkeminen vastustajaltakin. Pelaaminen tuntuu aiempaa vakavammalta aivan niin kuin silloin joskus kauan sitten Colin McRae -rallipelien aikaan.
Aivan uusi asia on pelimuoto nimeltä Your Stage, jossa pääsee suunnittelemaan oman ajoratansa. Radan pituus ja monimutkaisuus ovat täysin itse määriteltävissä. Omalla tuotoksella pääsee toki haastamaan kaverinsakin.
Konepellin alla rullaavaa Ego-moottoria on niin ikään päivitetty. Simulaattorit harvemmin pröystäilevät hienolla grafiikalla, sillä pääosa myllytehosta käytetään autojen fysiikan mallintamiseen. Dirt 4 rullaa 1080p-resoluutiolla ja 60 ruudun sekuntivauhdilla kaikilla alustoillaan, jotka ovat PC, PS4 ja Xbox One. Kysyessäni suorituskykyä PS4 Pro'lla sain vastaukseksi ainoastaan epämääräisen ylimalkaisen selityksen. Äänimaailma tykittää entiseen malliin: soran murina, moottorin ärjyntä ja tuulen humina tekevät pelaamisesta aidon tuntuista.
Dirt 4:llä Codemasters haluaa selvästi tuoda yhteen sekä Dirt 3.n että Dirt Rallyn fanit. Dirt 4 tuntuukin hyvin suunnitellulta ja kunnianhimoiselta projektilta. Lopullista tuomiota ei tietenkään voi vielä antaa, koska testissä oli ainoastaan hyvin pieni osa kokonaisuudesta.