Dead Island 2 pääsi Gamereactorin testiin, ja siinä on ainesta

Dead Island 2 on pallotellut eri kehittäjien kesken vuosikausia. Techlandin ei luotettu saavan peliä tehdyksi, joten tehtävä siirrettiin Yager Developmentille. Ei onnistunut, joten tilaisuuden sai Sumo Digital. Ja kun sekään ei onnistunut, pääsi vuonna 2019 yrittämään Dambuster.

Kuinka paljon sitten on säilynyt siitä alkuperäisestä visiosta tähän lopulliseen peliin? Melkoisen paljon.

Kalifornian zombimaailmanloppua ei ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Lyhyen esittelyn jälkeen pelaaja pääsee pakenemaan tuhoon tuomitusta Los Angelesista, joka on nimetty uudelleen muotoon Hell-A. Pako tehdään lentokoneella yhtenä kuudesta selviytyjästä, joista jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Aasialainen Paralympian Amy on hyvin nopea. Bruno haluaa näyttää niin vaihtoehtoiselta kuin vain pystyy. Surmanajaja Carla on tyypillinen tankki. Päätin valita Ryanin, joka on pukeutunut palomiehen asuun, ja näyttää olevan valmis mihin tahansa. Ryan on miesstrippari, joka toimii tankkina.

Lentokone ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle, joten seikkailu alkaa. Ensimmäisenä tehtävänä on etsiytyä koneessa tavatun julkimon luokse Bel-Airissa. Ongelma on siinä, että pelaajaa on purtu. Mutta sitten zombiksi muuttumista ei tapahdukaan, sillä Ryan on immuuni.

Jo pelin alussa pelaaja kokee olevansa täysin tietoinen siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Ohjaus noudattaa täysin lajityypin perinteistä standardia. Pelaaja voi hyppiä, kyyristyä, heitellä esineitä, käyttää taskulamppua ja kaikkea muutakin sellaista, mitä nyt voi olettaa tapahtuvaksi. Toisaalta miksi lähteä muuttamaan sellaista, joka alun alkaenkin toimi ihan hyvin.

Muillakin osa-alueilla tuntuu siltä, ettei Dumbuster niinkään tee uusia asioita, vaan toistaa vanhaa. Tuntuma on sellainen, että kyseessä on turhan suoraviivainen ja kaunis jatko-osa vuoden 2011 pelille. Toki kyseessä on jatko-osa, mutta silti peli olisi saanut seurata aikaansa.

Usein annettu tehtävä on vain jonkin alueen puhdistaminen zombeista, ja sitten käynnistyy seuraava tilanne. Jo testailun aikana vastaan tuli turhan paljon ovia, jotka kaipasivat akkua toimiakseen, ja joita pelaajan sitten täytyi etsiskellä. Suunnittelu on turhan vanhanaikaista, eikä sen kannattaisi pitäytyä samassa kaavassa kuin alkuperäinen Resident Evil 1990-luvulla.

Lisäksi tuntuu hölmöltä juoksennella ympäriinsä raskaan sorkkaraudan kanssa, jota täytyy korjata höyläpenkissä kahden pehmeän zombin pieksennän jälkeen. Niin ikään maastosta raaka-aineiden kerääminen esineen nikkarointia varten ei ole kovinkaan innostavaa. Moinen rikkoo pelin rytmitystä, ja asiaa auttaa sekin, että maasta esineen poimiakseen on seisottava täsmälleen oikeassa kohdassa.

Onneksi Dead Island 2:ssa on muutakin tarjolla. Mukana on paranneltu korjausmekaniikka. Kunhan on ainekset kasassa, voi korjailla ja päivittää omia varusteitaan. Päivitys voi lisätä vehkeeseen esimerkiksi suuremman vahingon, sähköisyyden ja niin edelleen. Odotan tätä innolla, kunhan kokonainen peli julkaistaan.

Mukana on kortteihin perustuva järjestelmä, josta kehittäjät ovat erityisen innoissaan. Kyseessä on itse asiassa kykypuu, jossa jatkuvasti vaihdetaan kortteja, ja näin käytössä on koko ajan halutut perk-kyvyt. Kokeillussa ennakkoversiossa ei ollut hirveästi testattavaa, mutta kortillani pahikset ottivat vahinkoa hiiviskelypaketeista, ja toisella kortilla pystyi tekemään parempia hyökkäysyhdistelmiä. Mekaniikassa on paljon ainesta, ja toivottavasti se osoittautuu oikein hyväksi.

Dead Island 2:ssa voi mäiskiä pahikset palasiksi. Hyvin suunnattu isku zombin leukaan saa ruumiinosan irtoamaan, puukko vatsaan paljastaa suolet ja niin edelleen. Huomasin, että jalkoihin iskeminen on erityisen tehokasta. Selvästi näkyvien vammojen tuottaminen on puhtaasti kosmeettista, mutta se antaa selvästi palautetta pelaajalle tämän tekemisistä. Mukana on niin ikään kestävyysmittari eli stamina, mikä määrittää sillä hetkellä toimivimpia iskuja. Iskuja voi myös torjua, mikä avaa mahdollisuuden iskeä takaisin Mortal Kombatin malliin.

Taisteluiden massan tuntu kaipaisi silti parannuksia. Jos isken Ryanin kaikella voimalla golfmailalla zombia päähän, sen pitäisi tuntua painokkaammalta kuin styroksin palalla mäiskiminen. Ajoittain voi hyödyntää ympäristöä eri tavoilla, joskin kokeiluversiossa nämä osiot olivat hyvin ennalta-arvattavia, kuten korkealta alas työntäminen ja öljyssä seisovien tuleen sytyttäminen.

Olisin toivonut Dead Island 2:lta modernimpaa pelattavuutta. Suurin osa tuntuu liian tutulta, ja ajoittain suorastaan vanhalta. Samaan aikaan meno on lupaavaa, kunhan kokemansa ottaa vain seikkailuna paratiisissa auringonpaisteessa. Taistoissa kaivattaisiin lisää munaa, mutta toisaalta meno on vauhdikasta ja hauskaa. Sitä paitsi oman hahmonsa voi räätälöidä mielensä mukaiseksi. Hell-A tuntuu viihdyttävältä ja kauniilta paikalta, jonka hylätyssä talossa kävellessä saa käsityksen aiempien asukkaiden kohtalosta. Kaiken kaikkiaan odotan innolla valmista peliä, sillä Dead Island 2:lla on mahdollisuudet yllättää positiivisesti.