Dead Island 2, ainesta jopa vuoden peliksi

Dead Island 2 on ollut tekeillä jo niin kauan, että valtaosa pelaajista on varmaan jo unohtanut pelisarjan olemassaolon. Muistelen edelleen lämmöllä hauskaa ennakkomainosvideota lähes kymmenen vuoden takaa, jossa zombi hölkkää pitkin tuhoutuvaa Los Angelesin rantakatua. Vuosien varrella Dead Island 2:n uutisointi kuitenkin väheni ja itsellänikin usko ja toivo projektiin lopahti, kun pelin äärellä tekijät vaihtuivat useaan otteeseen. Viime vuonna pelin kuitenkin luvattiin oikeasti valmistuvan, ja muutamien lisämyöhästymisien jälkeen Dead Island 2 on oikeasti täällä. Kieltämättä en aluksi oikeasti tiennyt, pitäisikö olla peloissaan vai innoissaan.

Kymmenisen vuotta on kulunut ensimmäisen Dead Island -pelin zombiepidemiasta. Raivoaviksi tappajiksi ihmiset muuttava tauti on vain vahvistunut, levinnyt ja pahentunut. Yhdysvaltain hallitus ja armeija joutuvat pakon edestä sulkemaan Kalifornian rajat tilanteen hallintaan saamiseksi. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan auta alueella vielä elossa olevia selviytyjiä, joiden eloonjäämiskamppailu vain pahenee alati kasvavan zombimassan edessä.

Alussa pelaaja saa valita hahmon useasta eri vaihtoehdosta. Valinnalla on suora merkitys pelitapaan, sillä eri hahmoilla on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Joillakin on esimerkiksi enemmän energiaa, jotkut jaksavat juosta ja huitoa pidempään uupumatta, ja toisilla on taas voimaa moukaroida zombeja käyttökelvottomiksi nopeammin. Valinnan jälkeen lentokone tipahtaa Los Angelesin liepeille, ja peli alkaa.

Vaikka valitsemani hahmon motiivit selviytyä ulos zombien valtaamasta Los Angelesista ovat varsin epäloogiset ottaen huomioon maailman sen hetkisen tilanteen, tarinassa on silti todella hyvää vetovoimaa. Pelaajalle asetetut tehtävät ovat hauskoja ja mielenkiintoisia. Pelattava avoin maailma on rakennettu jokaista yksityiskohtaa myöten oikein kutsuen tutkimaan itseään, ja tarjolla on lukuisia kiehtovia ja pöhköjä sivutehtäviäkin. Mielekästä tekemistä riittää siis tuntitolkulla.

Silmistä kuvattu Dead Island 2 on rakennettu perinteisellä FPS-kaavalla, jossa hahmoa liikutellaan hiiviskelystä juoksuun ja laitetaan hyppimään. Pelin koukku on kuitenkin hyvin "kädet kiinni" -ote maailmaan ja ennen kaikkea taisteluun. Fysiikkapohjainen taistelujärjestelmä painottuu lyöntiaseisiin, joilla kompastelevia ja horjuvia zombeja pistetään kuriin. Eri aseet vaikuttavat eri tavoin kohteisiin, joten esimerkiksi veitsellä zombiin tulee viiltoja, moukarilla voi iskeä leukaluun sijoiltaan ja miekalla vaikka irrottaa raajoja. Pään irrottaminen kaulasta tai litistäminen lenkkarin ja asfaltin väliin lopettaa örisevän vihulaisen aggressiot kertaheitolla, mutta tässä onnistuminen ei yleensä tapahdu ensimmäisellä yrittämällä. Sen sijaan zombeja mäiskitään oikein olan takaa näiden hiljalleen muuttuessa iskuista tunnistamattomiksi lihaläjiksi ennen lopullista pysähtymistä. Zombien reagoiminen lyönteihin voi saada nämä epätasapainoon ja törmäilemään toisiinsa, tai vaikka kävelemään katon laidalta useamman kerroksen alempana olevaan katutasoon kohtalokkain seurauksin. Taisteluissa on autenttisen oloista ja kaaosmaista äheltämistä, mikä tekeekin mätöstä niin palkitsevaa.

Moninaisen taistelun ohella fysiikan hyödyntäminen Dead Island 2:ssa ulottuu myös maailmaan auttaen taisteluissa. Pelaaja voi esimerkiksi kastella lattian märäksi vedestä ja zombien siihen astuessa ohjata hajonneen sähköjohdon aiheuttaman viran veden antamin kertoimin suoraan zombien pään menoksi. Pelaaja voi myös sytyttää valelemansa bensan kipinöillä tai räjähteillä saaden zombeja grillatuksi. Erilaisia yhdistelmäliikkeitä ja ansoja keksiessä peliin saa hauskaa lisäpuuhaa maailman ollessa pullollaan ties minkälaisia mahdollisuuksia.

Moninaisia lyönti- ja ampuma-aseita voi paikkailla ja kehittää maailmasta kerätyn roinan ja rahan avulla. Selkeä nikkarointijärjestelmä ilmoittaa, kuinka paljon ja mitä roinaa aseen päivitys tai korjaus maksaa, ja kuinka tehokas siitä tulee työstämisen jälkeen. Kerätyt roinat ovat selkeästi näkyvillä valikossa ja peli jopa kertoo, mistä päin etsiä mahdollisesti puuttuvia ja tarvittuja osia.

Pelin edetessä kertyy myös toimintakortteja, jotka aktivoimalla saa erilaisia hyötyjä taisteluun erikoistaisteluliikkeistä aina yliluonnollisiin avustuksiin saakka. Korteilla hahmon toimintoja saa muokattua mieleisekseen ja annettua taisteluihin strategista otetta.

Monipuolisen kehitysrakenteen ohella kokemuspisteet nousevat tappoja tehdessä ja tarinassa edetessä vaikuttaen esimerkiksi iskutehoon. Kokemuspistejärjestelmä on kuitenkin pelin kompastuskivi nostattaen vanhan koulukunnan pelijärjestelmän ongelmineen taas tapetille. Sitä mukaa kuin tehot ja taidot kasvavat, myös vihollisten vaikeustaso nousee samaa tahtia. Tämän takia koko järjestelmästä menee pohja. Itse asiassa alun rento mättäminen ja huoleton eteneminen muuttuu ajan myötä paikoittain varsin hankalaksi väännöksi ja todelliseksi selviytymistaistoksi. Toki pelien pitää edetessä vaikeutuakin, eikä meno Dead Island 2:ssa missään vaiheessa sietämättömäksi mene lopputaistelua lukuun ottamatta, jota hakkasin toista tuntia saaden parhaimmillaan ainoastaan puolet päävihollisen energiasta pois ennen omaa kuolemaa. Jotenkin kokemusjärjestelmä ja vaikeustaso tuntuvat vanhalta ja väärältä.

Ottaen huomioon pelin luonnottoman pitkän kehityskaaren, Dead Island 2 näyttää hämmästyttävän hienolta. Ajan hammas ei ole purrut, vaan sen tekstuurit ovat todella tarkkoja, erilaisia efektejä savuista kipinöihin käytetään runsaasti ja kirkkaiden valojen hyödyntäminen dynaamisine varjoineen on suorastaan loistavaa. Uskottava avoin maailma on suunniteltu herättämään mielenkiintoa tutkiskelulle autenttisine rakennuksineen ja alueineen, joissa vuorovaikutteista tavaraa koristeluun ja paikan elävöittämiseen on käytetty ihailtavan paljon. Hahmomallinnus on tyylikästä ja erilaisten zombien tyylittely huvittavaa ja kekseliästä. Vahinkomallinnus antaa toiminnalle hauskaa lisäpotkua zombien hajotessa paloiksi mitä moninaisin keinoin. Xbox Series X pysyy hulluttelussa ongelmitta mukana, joskin kaikkien välivideoiden ääni ja kuva ovat häiritsevästi epätahdissa. Hetkelliset lataustauot alueellisissa siirtymissä on nokkelasti koristeltu tyylikkäillä zombien hidastusvideoilla.

Äänipuoli on myös kunnossa. Ääniefekteihin on laitettu ajatusta iskujen kuulostaessa yhtä pahalta kuin näyttävät. Taustaäänet luovat uskottavaa syvyyttä maailmaan aina vuorovaikutuspohjaisten tavaroiden kaatuilusta sähkön rätinään asti. Ääninäyttely on sopivan letkeää fiilistelyä menemättä typeräksi perseilyksi missään vaiheessa. Dead Island 2:n asenne onkin mainiosti tasapainossa brutaalin väkivallan ja rennon vitsinheiton kanssa pilaamatta menoa lipsumalla liikaa kumpaankaan ääripäähän. Musiikki on taisteluissa ehkä hieman liikaa kallellaan sähkökitarafiilistelyn suuntaan, mutta yleisesti sopivasti tunnelmaa tukevaa taustamusiikkia on sitten orkesterin kanssa. Peli myös hyödyntää ensimmäisenä Amazonin Alexa-äänipalvelua, jonka avulla pelaaja voi esimerkiksi vaihtaa asettaan, määrittää kohteen tai herättää zombien mielenkiinnon itseensä huutelemalla mikkiin.

On suorastaan mainiota, että Dead Island 2 saatiin ylipäänsä julkaistua, mutta se on myös oikeasti todella hyvä. Upeaan visuaaliseen ilmeeseen on kääritty mielenkiintoinen tarina ja kiinnostavat tehtävät, mutta ennen kaikkea omaperäinen ja hauska taistelujärjestelmä. Oivallisessa tasapainossa oleva kerronta oikein imaisee mukaansa ja pitää tiukassa otteessaan tunnista toiseen. Hieman tympeä ja vanhanaikainen hahmonkehitysjärjestelmä ja nihkeän tiukaksi ruuvattu vaikeustaso loppua kohden ovat lievänä jarruna muuten mainiossa pelissä. Ottaen kuitenkin huomioon, kuinka pitkän matkan peli on tarponut kehityshelvetissä ja tullessaan ulos näin voitokkaana, ansaitsee Dead Island 2 siitä ylimääräisiä pisteitä. Uskaltaisinkin tästä hyvästä jopa väittää, että tässä on yksi selkeä ehdokas vuoden peliksi.