Marvelin ja DC:n välinen kilpa ulottuu elokuvien ja sarjojen lisäksi peleihin. DC:llä ei tällä osastolla ole juuri ollut merkittäviä onnistumisia Batmanin Arkham-sarjaa lukuun ottamatta muiden supersankareiden jäätyä vähemmälle huomiolle. DC's Justice League: Cosmic Chaos yrittää tuota oikisliigan parrasvaloihin vähän nuoremmalle väelle tarkoitetussa mätkinnässä.
Vaikka kuvakaappaukset ja kuvitukset antavat ymmärtää muuta, Cosmic Chaosissa pääsee taistelemaan vain kolmen sankarin voimin. Pelaaja voi vaihdella Teräsmiehen, Lepakkomiehen ja Ihmenaisen välillä vapaasti myös toiminnan keskellä hyödyntäen heidän omia liikkeitään eri tilanteissa. Supersankarit voivat kävelemisen lisäksi liikkua itselleen sopivilla tavoilla lentämisestä ruoskan varassa heilumiseen. Autojakin voi toki käyttää, mutta ne ovat sekä kömpelöitä että hitaita esteiden yli liitelyyn verrattuna. Ääninäyttelyä on kohtalaisen paljon ja ainakin englanniksi se on hyvin toteutettua. Dialogi tosin kärsii modernin käsikirjoittamisen ongelmasta, jossa jokaisen hahmon pitää olla hauska vaikka väkisin.
Perusmätkintä on simppeliä parin napin huitomista hitaammin latautuvien erikoisliikkeiden kera, eli ei mitään uutta auringon alla. Päävihulaisina toimivat hieman esoteerisemman DC-pahis Mr. Mxyzplkin (kyllä - oikeinkirjoitus piti tarkistaa erikseen) luomat kalaotukset Happy Harbor -nimisessä kaupungissa. Itse kylä on varsin pienikokoinen avoin maailma, josta aika ajoin siirrytään erillisille kartoille maan alle, rakennuksiin ja tukikohtiin.
Pääkampanja kestää noin 10 tuntia, ja sen aikana satamakaupunki tulee hyvin tutuksi. Erittäin harmillisesti yhteistyössä pelaaminen on jälleen toteutettu vasemmalla kädellä, ja kampanjan sijaan kaverukset voivat heilua samassa pelissä vain erillisessä juonettomassa pelimuodossa pitkin kaupunkia. Peli olisi ollut erinomainen vaikkapa vanhemman ja lapsen kanssa yhdessä pelattavaksi, mutta pelkkä ankea hiekkalaatikkotila ei jaksane viihdyttää tuntia paria pidempään.
Simppelin taistelun lisäksi värikäs maailma on valitettavan staattinen, eikä supervoimien kanssa melskaamisesta synny läheskään sellaista kaaosta, jota pelin nimikin lupailee. Tämä vähentää samalla etenkin erikoisliikkeiden iskevyyttä ja sitä kautta taistelusta välittyvää fiilistä. Lopputulos muistuttaakin enemmän katutappelua kuin supervoimaisten olentojen yhteenottoa. Pelissä eteneminen palkitaan uusilla kyvyillä sekä vaatetuksella, joka viittaa hauskasti kyseisen hahmon eri vaiheisiin itse sarjakuvien puolella. Osa esikuvista tulee myös sen verran väkivaltaisista sarjiksista, että tämän pelin kohderyhmällä niitä ei kannata luetuttaa.
Nuoremmalle väelle suunnattu DC's Justice League: Cosmic Clash ei jaksa oikein innostaa millään mittapuulla. Sen yksinkertainen taistelu on vähän liiankin simppeliä, eikä toiminnassa ole sellaista iskevyyttä, minkä lähdemateriaali mahdollistaisi. Lyhyehkön kampanjan lisäksi pelattavaa ei ole turkasen paljon, mikä on pieni harmi 50 euron hintaisessa Playstation 5 -pelissä. Siksi se päätyykin samaan keskinkertaisuuden kekoon yhdessä monien muiden supersankaripelien kanssa.