DC Universe Online

DC:n universumissa ovat asiat taas kirjaimellisesti mullinmallin. Lex Luthor on viimeinkin toteuttanut suurimman suunnitelmansa, mutta tämä on vain jättänyt maailman avoimeksi vielä suuremman valloittajan edessä. Nokkelana miehenä Lex palaa menneisyyteen ja kertoo uhkaavasta vaarasta Teräsmiehelle, Lepakkomiehelle sekä Ihmenaiselle. Skeptiset sankarit paneutuvat Lexin kadotessa takaisin omaan aikaansa selvittämään tilannetta apunaan uudet, tuoreeltaan voimansa saaneet viittamiehet ja naiset. Ikävä kyllä myös pahikset ovat saaneet oman osansa uusia kasvoja. Tässä kohtaa pelaajat astuvat kuvaan.

DC Universe Onlinella on paljon todistettavaa. Se on suora kilpailija kahdelle jo olemassa olevalle supersankari-MMO:lle, ja se on ensimmäinen genressään konsoleilla. Myönnän itse olleeni aina skeptinen konsoleiden sopivuudesta tällaiseen, eikä tämä kokemus ole välttämättä muuttanut mieltäni.

Aloitamme alusta, eli hahmonluonnista. Tässä DCUO jää auttamattomasti etenkin Champions Onlinen jalkoihin. Hahmolle valitaan ensin mentori kolmesta vaihtoehdosta, joka määrittää tämän voimien laatua hyvin yleisluontoisella kolmijaolla, josta sitten tehdään vielä uusi jako erityyppisiin voimanlähteisiin. Vaikka tässä tuntuisi olevan ensi kuulemalta tilaa toteuttaa itseään, ovat vaihtoehdot monelta paikoin epäselkeitä, ja monet perinteiset kategoriat tuntuvat puuttuvan kokonaan.

Tilanteeseen saadaan selvyyttä, kun tasojen noustessa pääsee sijoittamaan pisteitä tarkemmin erilaisten voimien alalajeihin. Näistä olisi mieluusti tiennyt jo alkajaisiksi, koska nyt hahmonsa ikään kuin löytää matkan varrelta, eikä sen voimaprofiilia voi ennalta suunnitella ilman mittavaa testailemista. Tämä toki tulee korjautumaan tulevaisuudessa laajojen, käyttäjävetoisten wikien muodossa, mutta sen tulisi olla kunnossa jo nyt myös pelin itsensä puolella.

Myös hahmon pukuvalinnat jättävät toivomisen varaa. Vaikka erilaisia hius- ja partatyylejä riittää kuin parturin kirjassa, ovat varsinaiset pukuvalinnat niukat ja valikoima jotenkin satunnaisen oloinen. Kuten voimienkin kanssa, en pystynyt kasaamaan koehahmoilleni haluamiani yhdistelmiä.

Pelimaailma näyttää silti hyvältä. Se on askel eteenpäin MMO-genressä, ja sen sarjakuvista muistuttavia maisemia katselee mielikseen. Hahmot liikkuvat sujuvasti, eikä taistelu- tai voima-animaatioista ole valittamista. Siitä, kuinka tässä maailmassa liikutaan, löytyykin sitten hieman kommentoitavaa.

Ei ole juurikaan väliä millaiset liikkumisoptiot hahmolleen valitsee, koska pelin pilvenpiirtäjät ovat näistä jokaiselle vain hetkellinen este, heti ensimmäiseltä tasolta alkaen. Akrobaattini kiipesi sujuvasti pystysuoria seiniä ja liisi kattojen päältä useiden korttelien matkoja kuin lennokki ikään, haavoittumatta kymmenien kerrosten pudotuksesta. Tämä ei taaskaan ollut, mitä olin hahmolleni ajatellut, enkä löytänyt testatessani keinoa luoda "rajoittuneempaa" liikkujaa.

Voihan tämä olla toki kätevää, jos ajattelee vain sitä kuinka nopeasti ehtii paikasta toiseen jauhamaan itselleen tasoja, mutta kovin tunnelmallista se ei ole. Champions Onlinessa liikkuminen oli selkeämmin eri voimasettien rajoittamaa, ja se loi selkeitä tyylillisiä eroja hahmojen välille, jotka tässä universumissa jäävät näin vähemmälle.

Omaan elementtiinsä DC Universe Online pääsee, kun edetään mättöhommiin. Muista genren peleistä tunnettu "pianonsoitto" on nyt poissa, ja taistelut käydään mätkintäpeleistä tuttuun tapaan reaaliaikaisesti. Vahinkoja ei lasketa puhtaina sekuntipotentiaaleina, vaan nyt hyökkäysten tieltä pääsee pyörähtämään pois, ja iskuja voi myös torjua. Käytössä on erilaisia iskukombinaatioita, ja voimia voi käyttää vapaasti siihen asti, että mittari tipahtaa nollaan. Lähes kaikki siitä mekanistisuudesta, joka on tehnyt nettiroolipeleistä animoituja Excel-taulukkoja, on siis hävitetty ja tämä on hyvä, hyvä asia. Se myös toivottavasti vie pois huomattavan osan siitä desimaalinviilauksesta, joka on jo kauan vainonnut tätä genreä, vapauttaen ihmiset taas pelaamaan.

Itse sisältö ei vaikuta tässä vaiheessa vallankumoukselliselta. Piekse näin monta pahista, tuhoa näin monta generaattoria, nouda näin monta komponenttia - tuttua huttua siis. Kaikki on luonnollisesti kuorrutettu DC:n sarjakuvamaailman hahmoilla ja paikoilla, ja niille jotka näistä pitävät enemmänkin voi pelin arvosanaan heittää pari lisäpistettä.

Hahmoja on pääosin käytetty uskollisesti, mutta etenkin latausten aikana esitetyissä kuvissa naispuolisten hahmojen kuppikoko tuntuu kasvaneen asteella tai kahdella, eikä poseerauksiakaan voi sanoa hillityiksi. Tämä on ja aina tulee olemaan jokseenkin halpaa, eikä sovi pelin tunnelmaan.

Käyttöliittymälle ei myöskään voi hurrata. Vaikka itse taistelu on jouhevaa ja luonnollista, on pelin valikkoihin siirtyminen tahmeaa, eikä niitä ole aina järjestelty kovinkaan näppärästi. Näin kamojen vekslaaminen ja tehtävien valitseminen aina katkaisee pelin kulun kuin seinään, ja sitä päätyy välttelemään mahdollisimman paljon, mikä tuskin on tarkoitus.

DC Universe Online on siis ristiriitainen tuote. Yhtäältä se ei onnistu ylittämään kilpailijoitaan valinnanvarassa, mutta toisaalta se rikkoo miltei täysin lajityyppinsä perinteiset kahleet ja vapauttaa pelaajat vapaamuotoisen mättämisen maailmaan. Valinnanvaraa voi aina lisätä myöhemmin, kun taas itse pelimekaniikkaa on vaikeampi lähteä silloin rikastamaan. Näin DCUO:lla voi olla edessään hyvinkin valoisa tulevaisuus, jos tämä potentiaali vain täytetään. Nykyisellään se jää silti jo olemassa olevien kilpailijoiden varjoon.