Dark Island

Kanadan rannikolla möllöttää sumujen saari jossa monikansallinen, armeijalle bioaseita värkkäävä firma on mokannut pahemman kerran. Tilannetta selvittämään lähtee pieni tiedemiehistä ja sotilaista muodostuva yksikkö, joka joutuu kohtaamaan vastuuttoman tieteen pahimmat puolet.

Tästä konseptista saisi - ja on saatukin - revittyä irti mielenkiintoisia ja jännittäviä elokuvia. Dark Island ei ole millään muotoa yksi näistä. Itseasiassa se saattaa olla yksi huonoimmista tekeleistä genressään.

Elokuva näyttää alusta asti halvalta, ja muistuttaa lähinnä televisiosarjan pilottia. Sen näyttelijät ovat sekä tuntemattomia että taidottomia, kukin omalla ainutkertaisella tavallaan. Erikoisefektit eivät ole tyystin toivottomia, mutta kun ne yhdistetään ympäristöön jossa sää ja vuorokaudenaika vaihtelevat vapaasti, käyvät ne hieman yhdentekeviksi. Rainassa nähdään myös kenties huonoin päivästä yö -filtteri koskaan, eikä valaistusta ole käytännössä ollut ollenkaan.

Monesti keskinkertaista teknistä osaamista voi paikata hyvällä juonella ja dialogilla. Dark Islandissa ne lähinnä korostavat elokuvan yleistä luokattomuutta. Todella amatöörimäisiä "ylläreitä" sisältävä tarina yhdistyy kliseiseen dialogiin joka muistuttaa jatkuvasti siitä kuinka syvällä suossa ollaan.

Hirviöpuolella Dark Island tarjoaa pari biokauhuzombia ja Lostin savuhirviön. On toki mukavaa, ettei sen ura kuollut kyseiseen sarjaan, kuten monen muun, mutta tämän elokuvan sijasta sen olisi kannattanut harkita esimerkiksi eksoottista pornoa.

Dark Islandia voi oikeastaan suositella vain niille jotka pelkäävät elämän hujahtavan ohitse liian nopeasti. Elokuvalla kun on kestoa vain 87 minuuttia, mutta sain jotenkin kasvatettua sen aikana täyden parran ja leikattua kynteni kahdesti.