Crime 101

Kun ottaa huomioon, miten paljon tähtiä on mukana Crime 101, on melkein järkyttävää, että elokuva keräsi hädin tuskin 70 miljoonan dollarin lipputulot. Chris Hemsworth, Halle Berry, Mark Ruffalo, Barry Keoghan, Monica Barbaro, nämä ovat Hollywoodin tämän hetken suurimpia tähtiä tai lupaavimpia nousevia tähtiä, ja silti tämä elokuva osoittautui varsin traagiseksi elokuvakatsojien keskuudessa. Myönnettäköön, että olen osa ongelmaa, sillä odotin sen sijaan Crime 101 Prime Videon kautta, vaikka ehkä se olikin virhe.

Sanon tämän siksi, että se, mitä käsikirjoittaja ja ohjaaja Bart Layton on tällä elokuvalla keksinyt, on varsin tyylikäs ja jännittävä toimintaelokuva, joka selvästi ottaa paljon vaikutteita Heatista. Juoni pyörii taitavan ryöstäjän ympärillä, joka ottaa kohteekseen vain varakkaat ja hyvin vakuutetut ihmiset, ei koskaan turvaudu väkivaltaan eikä myöskään jätä jälkiä läsnäolostaan. Tämä on Hemsworthin esittämä Davis, joka tunnetaan myös nimellä 101-varas, sillä hänellä on tapana tehdä kaikki rikoksensa tämän Los Angelesin halki kulkevan tunnusomaisen tien varrella. Davis on ristiriitainen elämänsä suhteen, ja kun eräänä päivänä kilpaileva ryöstäjä ottaa hänen suunnittelemansa keikan ja jättää jälkeensä väkivallan jäljet, paikalliset viranomaiset tehostavat ponnistelujaan tämän legendaarisen ryöstäjän neutralisoimiseksi, mikä johtaa kissa ja hiiri -jahtiin tunnekuohun keskellä olevan rikollisen ja Ruffalon esittämän, elämän iskujen nujertaman poliisin välillä. Ai niin, ja välissä on Keoghanin esittämä julma ja impulsiivinen kilpavaras, kun taas Berry esiintyy tämän kieroutuneen kolmiodraaman keskellä ansassa olevana vakuutusmeklarina.

Kuulostaako tutulta? Jos olet nähnyt Heat-elokuvan hiljattain tai tarvitset virkistystä lukemalla kyseisen elokuvan juoniselostuksen, huomaat varmasti joitakin selviä vertailukohtia. Voisi väittää, että tuttuuden tasossa on omat ongelmansa, mutta väittäisin, että näin on vain, jos Crime 101 ei onnistu kokoamaan viihdyttävää tarinaa, joka rakentuisi Heatia muistuttavien lähtökohtien varaan. Ja niin se itse asiassa tekeekin. Tarinat kietoutuvat toisiinsa ja sulautuvat toisiinsa, jotka eristävät ja sitten yhdistävät keskeiset näyttelijät, on jännittäviä ja kaoottisia takaa-ajoja, intensiivisiä välienselvittelyjä, joissa mitä tahansa voi tapahtua, ja emotionaalinen runko, joka pitää kaiken kasassa ja joka inhimillistää jokaista hahmoa, pyöristää heitä ja tekee heistä entistä todellisempia.

Pointtina on, että Crime 101 on tyylikäs ja tyylikäs rikostrilleri, joka tekee enemmän oikein kuin väärin. Näyttelijät ovat osaavia ja hyvin koottuja, toiminta on koreografioitu tehokkaasti, ja kaikki tämä yhdistyy elokuvaksi, joka saa Los Angelesin tuntumaan jälleen maailman keskipisteeltä samalla tavalla kuin Heat onnistui.

Onko se täydellinen? Ei lainkaan. Noin 140 minuutin mittainen elokuva on pitkä, ja sitä olisi kannattanut leikata hieman, jotta se olisi mieluiten pysynyt kahden tunnin rajan alapuolella ja jotta kerronta olisi ollut tasaisempaa. Se ei ole sellaisenaan kauhean tasapainoinen, mutta 90 minuutin jälkeen alkaa miettiä, olisiko asioita voinut leikata tai viedä nopeammin eteenpäin tasaisemman rakenteen säilyttämiseksi.

Vastaavasti, huolimatta kaikesta hengähdystilasta, joka elokuvalla on nykyisellään, jotkin vähäisemmistä kerronnallisista kaarisarjoista tuntuvat pelkältä täytteeltä kuin miltään olennaisemmalta. Olipa kyseessä sitten Davisin ja Barbaron Mayan välinen romanssi tai vaikkapa se, miten Berryn Sharon sopeutuu yhä epäreilumpaan uratilanteeseen. Kaikilla näillä asioilla on merkitystä päätarinan kannalta, ja siksi ne ovat elintärkeää tarinankerrontaa, mutta niitä ei hoideta niin, että ne olisivat erityisen viihdyttäviä tai mieleenpainuvia.

Parannettavaa siis löytyy, mutta tämä ei saa vähentää sitä tosiasiaa, että Layton on koonnut melko hyvän toimintapätkän Crime 101. Jälleen kerran se on tyylikäs ja mukaansatempaava, ja suurimmaksi osaksi tämä räikeä ryöstötrilleri viihdyttää sinua.