Olen seurannut Citadelumin kehitystä aina... no, aina Abylightin itsensä esittelystä Gamereactorille Gamescomissa 2023 saakka. Tuolloin pelillä ei edes ollut lopullista nimeä, mutta viime vuoden kuluessa Citadelum on levittänyt laajenevaa imperiumiaan hallinnointipeleistä innostuneiden keskuuteen, ja nyt sen joukot ovat valmiit. Ja totuus on, että monet muut pelit kalpenevat nähdessään Citadelumin viirit taivaanrannassa.
Aloitetaan alusta. Citadelum on se seuraava askel mittakaavassa ja kunnianhimossa Abylight-Barcelonalle, ja tämä studio on erikoistunut hallinnointipeleihin. Ja sanon seuraava askel, sillä tämä muinaisen Rooman rakennuspeli myös sisältää kaupan ja valloittamisen järjestelmiä, joita on totuttu odottamaan sellaisilta strategiapeleiltä kuten Civilization. Mainitsin mittakaavan ja kunnianhimon siksi, että mukana on niin monia järjestelmiä, joiden on toimittava yhdessä, että kasvetaan säälittävästä joenvarsikylästä giganttiseksi kaupungiksi, jossa legioonat pitävät paraateja valloittaen maailman, joka vain sitten on Caesarin nimen arvoinen.
Paras tapa saada peliin tuntuma on sukeltaa suoraan Citadelumin tarinan pariin, joka koostuu kymmenestä kentästä tai skenaariosta, jotka levittäytyvät halki imperiumin, jonka Julius Caesar jätti kuollessaan. Joskin historialla on aika vähän painoa tarinassa, pelataan pelissä Caesarin adoptiopojalla Gaius Octaviuksella, jonka on kostettava isänsä salamurhaajille ja kohdattava Marcus Antonius itse kautta imperiumin pituuden ja leveyden aina Rooman muureilta Equipon aavikolle ja lopulta Hispaniaan.
Kuten sanoin, tarina ei ole niinkään tärkeä, sillä mukana ei ole dialogia tai vuorovaikutusta henkilöhahmojen kesken. Tehtävän suorittaakseen on vain suoritettava tavoitteet, ja siinä se.
No, se ei tule olemaan helppoa, mutta onneksi Citadelumin tarina itsessään on suunniteltu yhdeksi isoksi Tutorial Modeksi, jossa opitaan ne alkeet. Ensinnäkin jokainen roomalainen villa alkaa asettamalla paikoilleen foorumi, joka on se ydin, josta tiet ja haarautuvat polut lähtevät. Hyvään alkuun päästäkseen rakennetaan ensiasumukset asukkaille eli työntekijöille, jotka laittavat maanviljelyksen ja teollisuuden alulle aina viljelystä taiteisiin, koulutukseen ja lääketieteeseen. Ja niille kaikille on tarjottava tarpeeksi ruokaa, laitettava pystyyn viljelysalueet, kuljetettava vettä akvedukteista ja saatava toimintaan palolaitos ja insinöörien toimistot, jotta kaikki toimii.
Mutta mikään imperiumi ei pysy pystyssä pelkällä rahvaalla ja alkeellisella työllä. Tarvitaan denaareja (tai sestertiuksia, en muista enää), ja sitä saadaan keräämällä veroja patriiseilta (jotka eivät tee työtä, mutta joiden on oltava iloisia maksaakseen) tai laittamalla pystyyn kauppareittejä muiden kaupunkien kanssa.
Toistaiseksi kaikki vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta olen tässä yksinkertaistanut kaikkea sitä, mitä on pidettävä tasapainossa kaupungin kukoistukseksi. Pääasiallinen juttu on tarjota peruspalvelut, kuten vettä (rakentamalla akvedukteja ja tekojärviä) säännöllisesti, ja myös palolaitoksia, insinöörien toimistoja, varastoja, toreja kaupankäyntiin, kouluja, lääkärin vastaanottoja ja, lyhyesti, kaikkea mitä ensimmäisen vuosisadan asukas ennen Kristusta saattaisi tarvita. Lisäksi kaiken pitää olla asianmukaisesti yhteydessä ja järjestettynä tien molemmissa päissä, ja asukkaiden tilanne tulee olla siedettävällä tyytyväisyyden tasolla, tilaa riittävästi asumusten välillä, ja toki tarvitaan tuotantolaitoksia kaiken tekemiseen.
Kaupungin ja hyvinvoinnin kasvaessa tarvitsee myös rakentaa ja viihdyttää asukkaita. On tarjottava teattereita, kirjastoja ja temppeleitä jumalien palvomiseksi. Rooman Pantheon on tässä tärkeä, ja jokainen jumaluus vaatii oman huomionsa uhreissa tai juhlissa. Jos jumalat ovat suosiollisia, saattavat ne tarjota ylimääräisiä tarpeita niin vaadittaessa, tai sitten onnea tahi armeijoita. Mutta jos palvoo toisia jumalia laiminlyöden toisia, ne saattavat laskeutua alas maan päälle tuhoamaan pelaajan kaupunkia nälänhädällä ja tulella. Mekaniikka ei ole syvällisin Cutadelumissa, mutta lisää se mukaan uuden kerroksen monimutkaisuutta suunniteltaessa toimivaa talousjärjestelmää ja, jos tarpeen, rohkaisee lähtemään valloituksille.
Tulee aika, jolloin omavaraisuus ei toimi, jolloin tiettyjä tarpeita ja tuotteita on tuotava muista kaupungeista laittamalla pystyyn kauppareittejä. Näin pääsee samalla eroon ylijäämästä ja ansaitsee vähän rahaa, mutta yleensä maailman tutkiminen laittaa pelaajan tielle vihollisia, ja sitten miekat puhuvat.
Taistelut ovat yksi osuus Citadelumin kaupunginrakennuksessa. Kun pääsee perustamaan joukkoja (jotka, muuten, vaativat useita erikoistuneita rakennelmia ja teollisuudenaloja toimiakseen, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupungin kehitykseen), voi järjestellä ne legiooniksi taistelua varten. Kyseessä on yksinkertaistettu järjestelmä, jossa on automaattiset taistelut ja vain muutama yksikkötyyppi, mutta se on, edelleen, uusi aluevaltaus studiolle testattavaksi ja kaavan laajentamiseksi. Olisin kaivannut hieman enemmän erilaisia yksiköitä, mutta ehkäpä se tekisi raaka-aineiden hallinnasta vielä monimutkaisempaa, ja olisi saattanut horjuttaa koko korttitaloa.
Kun tarina ja oma karttaeditori tarjoavat tunneittain haastetta Citadelumissa, on käyttäjien luoma sisältö se, joka lupaa parasta pelin tulevaisuudelle. Kuten One Military Campissä, ovat testaajat antaneet säännöllistä palautetta kehittäjille, ja vaikka tällä hetkellä tarjolla on hyvin vähän käyttäjien tekemiä karttoja ja tehtäviä, on jokaisella näkemälläni omanlaisensa juttu tarjottavana. Ja vielä ei ole edes mainittu sitä yksityiskohtaa, että peli on lokalisoitu useille kielille... myös klassiseksi latinaksi.
Yksityiskohtaisen, monipuolisen ja vakaan hallinnointijärjestelmän avulla Citadelum lupaa kaupunkirakentajille ja hallinnointipelien ystäville kourallisen hauskoja tunteja. Suurin huono puoli on, ettei mukana ole moninpelimahdollisuutta kavereideni imperiumeja vastaan, mutta ladattavat luomukset Steam Workshopissa paikkaavat sen. On aika kruunata uusi Caesar.