Broken Sword - Shadow of the Templars: Reforged on edelleen mahtava

Broken Sword nauttii monen pelaajan mielessä erityisasemaa. Muistan elävästi pelanneeni silloin 90-luvulla, ja se kokemus on säilynyt muistoissa nykyaikaan asti. Sittemmin on julkaistu viisi peliä tähän sarjaan, ja lisäksi lukuisia remasterointeja ja julkaisuja suunnilleen kaikille mahdollisille alustoille. Revolutionin Charles Cecil kehittää pelejä, ja hänen mukaansa laaja saatavuus on se syy, miksi studio on selviytynyt niin pitkään. Näin uudet sukupolvet ovat päässeet kokemaan tämän klassikon. On jälleen ilo palata ensimmäisen ja pidetyimmän pelin pariin, ja tällä kertaa uutena ja päivitettynä versiona. Sain käsiini fyysisen keräilijän painoksen. Voin siis kertoa, onko tämä erikoisversio sen arvoinen, että sijoitus 28 vuotta vanhaan peliin kannattaa.

Sarjan ensimmäisestä pelistä on monta erilaista versiota. Uusin versio Broken Sword - Shadow of the Templars: Reforged jää ilman sitä prologiosuutta, joka nähtiin Director's Cut versiossa. Toisin sanoen sitä, jossa Nico on mukana tarinassa alusta alkaen. Prologi oli varsin erilainen verrattuna muuhun peliin eikä oikein sopinut kokonaisuuteen varsinkin äänenlaadun erojen vuoksi. Ääninäyttely prologissa oli sen sijaan korkealaatuisempaa kuin pelissä muuten, ja näin siirtymä pääpelin pariin oli erittäin selkeä, ja suorastaan häiritsevä. Olenkin iloinen, että prologi on poistettu Reforged-versiosta. Toisin sanoen peli alkaa samalla tavalla kuin alkuperäinenkin, ja näin nostalgia on ennallaan.

Peli alkaa, kun George Stobbart istuskelee kahvilan ulkopuolella Pariisissa. Sitten pelottavan oloinen pelle ilmaantuu kahvilaan. Pian pommi räjähtää, kahvilan ikkunat hajoavat ja George lentää maahan räjähdyksen voimasta. Hän nousee rojun keskeltä, ja kaikki on hiljaista. Hän astuu kahvilaan tutkimaan tapahtunutta. Vanhempi mies on kuolleena, ja järkyttyneeltä tarjoilijalta aletaan kysellä. Kaikki tapahtunut on mystistä, ja George päättää selvittää, kuka on väkivallan takana. Avauskohtaus asettaa pelikentän tarinalle, joka muuttuu suureksi seikkailuksi Georgen lähtiessä selvittämään salaisuuksia ja salaliittoja kautta Euroopan. Tarinassa kohdataan historiallisia hahmoja ja -tapahtumia varsinkin Temppeliherroihin liittyen, mikä onkin aina ollut sarjan yksi vetovoimista.

Monille faneille aloitus on jäänyt muistoihin, ja pelin lukuisia kertoja pelanneille tuntuu kuin kotiin palaisi. On virkistävää nähdä, että Reforged säilyttää aloituksen ja tunnelman ennallaan. Tarina on kestänyt aikaa, ja on edelleen nautinto seurata Georgea selvittämässä kahvilapommin syitä, ja vieläpä joissakin Euroopan kuuluisimmissa ja mystisimmissä paikoissa. Vaikka tunnenkin pelin jo melkein ulkoa, on silti nautinto kokea se taas kerran, ja paneutua taas salaliittoihin ja mysteereihin. Kyseessä on täydellinen sekoitus historiallisia tosia ja fiktiota, ja näin pelikokemus on niin viihdyttävä kuin ajatuksia herättävä. Historian opettajana pidän erityisesti siitä, miten Temppeliherrojen historia punotaan osaksi tarinaa. Näin juonesta tulee minulle henkilökohtaisesti kiinnostavampi.

Mutta miksi Reforged-versio on erityinen? Ensinnäkin grafiikkaa on parannettu merkittävästi. Alkuperäisen grafiikka oli hurmaavaa, mutta samalla rujoa ja yksityiskohtia ei ollut. Reforgedissa kaikki on päivitetty, ja taustat on piirretty uudestaan käsin kauniilla 4K-resoluutiolla. Näin ollen on mahdollista nähdä sellaisia yksityiskohtia, joita aiemmin oli hyvin hankala erottaa. Samaan aikaan Revolution on pitänyt huolta, että grafiikka edelleen tuntuu oikealta, ja se on minulle fanina tärkeää. Usein näkee sellaisia remasterointeja, joissa kehittäjät muuttavat liikaa asioita. Näin tulee poistetuksi osa siitä, mikä teki alkuperäisestä niin hyvän. Onneksi näin ei ole tässä tapauksessa. Grafiikkaa on modernisoitu, mutta nostalgian tunne on edelleen paikoillaan, ja näin Reforgedissa on täydellinen tasapaino vanhan ja uuden kesken.

Olin yksi tukijoista Kickstarterissa, ja Revolution on tiedottanut hyvin avoimesti prosessin etenemisestä. Yksi kerrottu asia oli, että kaikki animaatiot oli tehtävä uudestaan, ja näin tuli mahdolliseksi lisätä mukaan uusia yksityiskohtia verrattuna alkuperäiseen peliin. Tämä pätee erityisesti Georgen naamaan, jossa erottuu enemmän värinöitä ja linjoja, joita oli aiemmin hankala huomata. Näin henkilöhahmoissa on enemmän persoonaa, ja pelistä tulee vieläkin vaikuttavampi. Animaatiot ovat sujuvampia, ja koko peli on saanut tujauksen leimallista Don Bluthin tyyliä, mikä istuu täydellisesti mukaan piirroselokuvamaiseen toteutukseen.

Monia osa-alueita on parannettu, mutta samaan aikaan toisaalla muutoksia ei ole tehty. Peli tunnetaan pulmistaan, ja ne ovat edelleen yhtä kummallisia kuin aina. Esimerkiksi se kuuluisa vuohipulma on edelleen mukana. Pulmasta on kehkeytynyt melkoinen meemi pelisarjan fanien keskuudessa, sillä sen selvittäminen on tunnetusti hyvin vaikeaa. Kuitenkin huolimatta pulman vaikeudesta se kuitenkin kuuluu mukaan peliin, ja olen iloinen siitä, että Revolution on päättänyt pulman säilyttää kaikesta huolimatta. Näin peli on sellainen kuin se on, ja olisi ollut väärin muuttaa tai jättää pulma kokonaan pois.

Toinen iso muutos Reforged-versiossa on ääninäyttely. Alkuperäisessä versiossa ääni oli kovin tiivistettyä, ja siksi ääninäyttelijät kuulostivat sukan läpi puhuvilta. Ongelma on korjattu Reforgedissa, sillä ääninäyttely on paljon puhtaampaa ja selkeämpää. Ääni ei edelleenkään ole aivan samalla tasolla kuin mihin moderneissa peleissä on totuttu, mutta kuitenkin kyse on selkeästä parannuksesta verrattuna alkuperäiseen. Näin dialogia on miellyttävämpi kuunnella. Tämä on erityisen tärkeää, sillä sanailu on iso osa pelin tenhoa ja persoonallisuutta.

Ohjausta on niin ikään päivitetty. Reforged on pelattavissa ohjaimella, hiirellä ja näppäimistöllä, joten pelaaminen luonnistuu niin PC:llä kuin konsolilla pelaavilla. Ohjaus tuntuu sujuvalta ja hyvältä, ja selvästi on tehty paljon työtä, että pelikokemus tuntuu hyvältä valitusta alustasta riippumatta. Olen pelannut niin ohjaimella kuin hiirellä, ja molemmat toimivat hyvin, ja se on hienoa se.

Reforgedin musiikki on sekin päivitetty, ja se on yksi asioista, jotka nostavat pelin uudelle tasolle. Barrington Pheloungin ikoninen soundtrack on äänitetty uudelleen, ja tulos on fantastinen. Reforgedin musiikki on kuitenkin remasteroitu, ja näin tuloksena on monipuolisempi ja tunnelmallisempi kokemus. Pheloung on valitettavasti jo poissa, mutta olisi hän silti varmasti ollut ylpeä uusista sovituksista. Musiikki on iso osa pelin identiteettiä, ja ääniä on hienoa kuunnella näin korkealla laadulla.

Onko Broken Sword - Shadow of the Templars: Reforged edelleen pelaamisen arvoinen melkein 30 vuotta alkuperäisen julkaisun jälkeen? Ehdottomasti. Peli on pystynyt säilyttämään kaiken, mikä teki alkuperäisestä erityisen, ja samalla päivittymään niin, että se voi vedota moderniin yleisöön. Tarina, henkilöhahmot ja tunnelma ovat kaikki edelleen yhtä vetoavia, ja tekniset parannukset tekevät pelistä vieläkin paremman. Vanhoille faneille tarjolla on nostalginen matka ajassa, kun seikkailupelit olivat sitä parasta ikinä. Ja uusille pelaajille tarjolla on täydellinen tilaisuus kokea todellinen klassikko päivitettynä versiona. Voin vain suositella.