Katsaus menneeseen: Crash Bandicoot

Vaikka tämä saattaa kuulostaa kummalliselta että tuli tehtyä arvostelu blogin muodossa, mutta ei tuota peliä löydy tietokantasta, joten on pakko tyytyä blogiin jolla tehdä arvostelu tästä pelistä.

Vaikka tämä on yksi näistä peleistä jota tuli pelattua nuorena, niin silti, ei meikäläinen saanut irti muista peleistä paitsi autopeleistä, mutta siitä viis.

Ensiksi, että tämän pelin juoni on aika samaa peruskauraa kuin Super Mario -peleissä, että joku tyttöhahmo on kiipelissä ja sitten päähahmo joutuu lähtemään pelastusretkelle, mutta Dr. Neo Cortex tekee kokeita joissa eläimiä käytetään koekaniineina, ja Crash Bandicoot on yksi niistä. Kun koe jossa Crash on osaallisena menee pieleen, niin Crash hyppää ikkunasta ulos mereen, ja tästä sitten alkaa pelastusretki.

Jos me päästään pelattavuuteen, niin kontrollit ovat aika tönköt. Vaikka tiedän että tämä on varhainen 3D-tasoloikka, mutta tuntuu siltä että pikkutarkkojen liikkeiden tekeminen tuntuu turhan kinkkiseltä.

Kenttäsuunnittelu on myös mukiinmenevää, ja vaikeustaso nousee rehdisti kun pääsee lähemmäksi loppua. No, koska vaarat alkoivat muistua paremmin mieleen, niin tämän pelin läpäiseminen meikäläiseltä on ihan lasten leikkiä.

Grafiikoiden osalta ulkoasu miellyttää silmää, vaikka nykypäivän mittapuulla tämä näyttää vanhahtavalta.

Musiikit, vaikka en ensiksi lämmennyt joidenkin tiettyjen simppelien kipaleiden kautta, niin meikäläinen alkoi arvostaa tämän pelin soundtrackiä. Vaikka musiikit tässä pelissä ei varmaan nouse Rayman -pelin yläpuolelle, niin ne ainaskin miellyttää mun korvia.

Äänieffektit ovat myöskin toimivaa kamaa, mutta sääliksi käy että myöhemmissä Crash Bandicoot -peleissä Crash itsessään ei sano muuta kuin vain "Whoa!" -äänieffektin kun kuolema koittaa. Tässä pelissä on muitakin äänieffektejä Crashille annettu ettei hän ala käydä tylsäksi. Mitäs sen mukavampaa kun sitä saa kuulla kun saan napattua timantin itselleen.

Pelin kesto on jotenkin lyhyt, sillä osaan mennä tämän pelin läpi vajaan 3 tunnin aikarajan sisällä, mutta timanttien metsästämisessä voi vierähtää enemmän aikaa. No, tämä peli maksoi 5 euroa, joten ei se ole suuri ongelma, mutta silti muistuu mieleen kun tästä sai maksaa jotain 300 markkaa kun tämä tuli ostettua kun oltiin asuttu Helsingissä vain muutama vuosi.

Silti, vaikka tätä on tullut tahkottua useita kertoja muutaman päivän sisällä, niin silti, on tämä peli itsessään aika OK-tasoa, mutta ainoastaan silloin jos en ota tönkköjä kontrolleja huomioon. Toivoisin että tästäkin pelistä tehtäisiin joku remake jotta uudemmat sukupolvet tietävät että mitä ensimmäinen Crash -peli piti sisällään, mutta koska saatanan Activision omistaa Crashin oikeudet, niin mun toivo uusintaversiota kohtaan ovat erittäin pienet, ja jos ne edes lähtisivät tekemään uusintaversiota uusilla grafiikoilla, niin en edes anna toivoa, koska kaikki tietävät että Activision voi ryssätä kaikissa kohdissa ja pahastikin.