Promokuvien ja -videoiden pohjalta muodostamani ennakkokäsityksen perusteella odotin Bayonettan olevan korkeintaan keskinkertainen peli, jonka perimmäinen tarkoitus olisi rahastaa sexploitaatioviihteellä ja halpahintaisella tissien vilauttelulla. Ei nimittäin olisi ensimmäinen kerta kun japanilainen peli peittelisi pelattavuuden puutteitaan hämäämällä kuolaavat miespelaajat tapittamaan koomisesti mallinnettuja kumiryntäitä. Joskus on kuitenkin aivan mahtavaa huomata olevansa väärässä. Bayonetta ei tarjoa itsenäisesti pomppivia maitorauhasia, vaikka enemmän tai vähemmän epäsuorasti vihjailevia kuvakulmia käytetäänkin viljalti. Sen sijaan pelin tärkein anti on sen sulavassa pelattavuudessa ja upeasti yhteen nivoutuvassa kamppailubaletissa.
Enkeleitä metsästävä noitaklaanin jälkeläinen käyttää aseitaan ja kroppaansa taistelussa todella näyttävästi. Kun ohjaus iskostuu selkärankaan lyhyen totuttelun jälkeen, ei voi kuin ihmetellä kuinka hienosti Platinum Gamesin hengentuotteen kamppailut soljuvat. Hidastukset ja hulppeat erikoistehosteet yhdistettynä simppeliin ohjaustapaan tekevät taistelemisesta todella nautinnollista ja välillä suorastaan hämmästyttävän näyttävää puuhaa. Perinteisten hyökkäysten lisäksi Bayonetta kykenee käyttämään iskuyhdistelmien lisänä taikavoimiaan tehdäkseen vihollisista selvää jälkeä. Kääntöpuolena on, että maagiset kyvyt ovat sidoksissa taikatukkaan -- kuontalo toimii paitsi mystisten voimien lähteenä, myös sankarittaremme ihonmyötäisenä asusteena, eivätkä hiukset kykene sekä taikatouhuihin että varjelemaan tyttölapsen siveyttä. Toisin sanoen, mitä voimakkaampaa magiaa käyttää, sitä enemmän paljasta pintaa vilkkuu. Noh, enkelten kurittamisen vuoksi täytyy joskus kärsiä.
Yksi Bayonettan nokkelimmista keksinnöistä on Witch Time, eli hidastus joka aktivoituu oikea-aikaisen väistömanööverin seurauksena. Näyttävyyden lisäksi hidastus tarjoaa enemmän aikaa kurittaa vihollisia, ja monissa taisteluissa väistämisestä ja ajan hidastamisesta tulee ratkaiseva elementti vaakakupin kallistamiseksi omalle puolelleen. Witch Time ja muut huippusiistit temput saavat usein aikaan "Minäkö tuon tein?"-tunteen nostattaman nautinnollisen virneen.
Pelattavuus tuntuu juuri sopivan haastavalta omaan kouraan normaalivaikeusasteella, ja Bayonettan pariin palaa varmasti mielellään myös vaikeamman tason avattuaan. Löytyypä pelistä myös äärettömän helppo taso, jotta taistelun tuoksinassa olisi helpompaa keskittyä kaunottaremme tiirailuun. Tällöin pelaaminen vaatii vain yhden napin painelua ja pelaajan toinen käsi vapautuu tatin vatkaamisesta muihin puuhiin.
Bayonettan korkealentoinen tyyli toimii erinomaisesti myös taistelumekaniikan ulkopuolella. Välianimaatioissa nähdään huikeita stuntteja ja välillä juttu vedetään ihan reilusti yli, mutta kokonaisuus pysyy hämmästyttävän hyvin kasassa ja ennenkaikkea viihdyttävänä. Taisteluiden taustalla pyörii usein sankarittaren J-pop -henkinen tunnusmusiikki, joka sopii omalla tavallaan tilanteeseen kuin nyrkki silmään. Jos peli pakottaa kuuntelemaan toistuvasti J-poppia, ja onnistuu tästäkin huolimatta hurmaamaan minut, voidaan todeta kyseessä olevan jotain todella ainutlaatuista. Pelin graafinen suunnittelu tukee tyyliä näyttävien ympäristöjen ja hahmomallien avulla, ja omintakeinen linja jatkuu edelleen enkelien käyttämän groteskin symboliikan kanssa.
Ihmettelen syvästi, ellei vuodenvaihteen jälkeen ajoittuvan länsijulkaisun alla käydä jonkinlaista polemiikkia pelin sisällöstä. Toistuva päähenkilön ulkoisilla avuilla herkuttelu lähentelee paikoin jo pehmopornoa, eikä hurmeessakaan säästellä tipan vertaa. K-18 -leima on vähintäänkin ansaittu, mutta jos Mass Effectin hyvällä maulla toteutettu seksikohtaus oli joillekin liikaa, saattaa konservatiivisemmin suhtautuvilla mennä Bayonettan kanssa asia jos toinenkin väärään kurkkuun.
Erikoinen ja omalaatuinen Bayonetta tuli kuin puun takaa ja yllätti laadullaan. Oikeastaan kaikki sen osa-alueet tuntuvat olevan juuri niin kuin pitääkin, ja tyyliratkaisut onnistuvat kuin ihmeen kaupalla sitomaan pelin upean tuntuiseksi kokonaisuudeksi. En malta odottaa pelin julkaisua, sillä Bayonetta saattaa hyvinkin olla tulevan talven kuumin pakkaus. Eikä se pelikään jätä valittamisen varaa.