Telltale Games elää huippukauttaan työskenneltyään vuosikymmenen ajan pikselinklikkailun ja monien valtavien viihdebrändien kanssa. Studio onnistuu myös tekemään Gothamin Pimeyden Ritarin jälleen kerran relevantiksi lisenssin vaihtelevien vaiheidenkin jälkeen.
Batmanin ensimmäinen episodi, Realm of Shadows, kertoo synkistelevän supersankarietsivän alkuvaiheista. Harvey Dent ei ole vielä Kaksinaama ja itseasiassa Bruce Wayne on se, joka taistelee kaksoisroolinsa kanssa. Sivurooleja ei tässä pelissä nähdä. Pelaaja on aina Batman tai Bruce, ja valinnat näkyvät suoraan molempien julkisuuskuvassa ja imagossa.
Tarinankerronta on välittömästi brutaalilla tasolla - avausjakso kertoo paljon siitä, kuinka pitkälle peli on valmis menemään. Batman ei suotta nyhjää paikoillaan esimerkiksi taistelussa Kissanaista vastaan. Se muistuttaa tyyliltään suuresti Blade II:ssa nähtyä Blade vs. Nomak -ottelua. Molemmat supersankarit ovat pohjimmiltaan myös ihmisiä ja henkilöitä, joiden asut toimivat vain äärimmäisen teatraalisen toiminnan työkaluina.
Ridley Scottin Alienin tuntemattoman pelko on vahvasti läsnä Batmanin stalkkaussessioiden aikana. "Luuletko, että hän ilmestyy?", kysyy hermostunut palkkasoturi. Yhden viime aikojen vaikuttavimman paikalle ilmestymisen jälkeen yksi ehdottaa: "Mitä sitten ikinä pääsikään sisään, älä päästä sitä ulos". On hienoa tuntea tekevänsä moisen vaikutuksen. "Keinolla millä hyvänsä" -kulman voi viedä pelissä äärimmäisyyksiin, muttei koskaan täysin ilman seurauksia.
Telltalen tarinat loistavat valinnoissa. Ne muuttavat tarinaa ja tekevät siitä omasi. Batmanin ja Brucen persoona ei koskaan muutu täysin uudenlaiseksi, mutta ne voi viedä omiin loogisiin äärimmäisyyksiinsä. Telltale on selkeästi käyttänyt aikaa hahmojen taustojen ja vaiheiden selvittämisessä. Pelistä löytyy niin 60-lukulaista Adam West -pöljäilyä kuin Christian Balen synkkääkin synkempää sävyä.
Yllättävät tapahtumat ovat kehittyneet Studion edellisistä peleistä. Aloituskohtauksessa on lähes 15 minuuttia nuolien, nappien ja elementtien tökkimistä, raahaamista ja niin edelleen. Intensiteetti positiivisessa mielessä parasta mahdollista hienoille taistelukoreografeille, mutta alkaa väsyttää ensimmäisen viiden minuutin jälkeen. Ymmärrämme pointin, voisimmeko siirtyä taas keskusteluihin, kiitos?
Ensimmäisen episodin dialogi on jälleen kerran erinomaisesti kirjoitettua ja karismaattisin ottein toteutettua. Laura Bailey on jälleen kerran erinomainen Kissanainen/Selina Kyle ja hänen "pokerinpeluunsa" Troy Bakerin Batmanin/Bruce Waynen ihastuttavaa seurattavaa. Gordon manaa uskottavasti ja Alfred kuulostaa valittajan sijaan oikeasti viisaalta.
Myös harmaalla alueella pyörivät performanssit ovat onnistuneita. Harvey Dent on selkeästi pikkaisen dorka, jolla on sydän kuitenkin paikallaan. Hänen vaikeuksiin joutumisensa ovat ymmärrettäviä ja tarjoavat Brucelle luontevan tavan tulla apuun tämän pormestarikampanjansa aikana. Voit tehdä juuri mitä hän haluaa tai tehdä hänestä pientä pilaa.
Telltalen tarinankerronta toimii niin, että vaikka polulta ei voi poistua kokonaan, erilaiset mahdollisuudet ja niiden kanssa tasapainoilu tekevät siitä kiehtovan. Tökerö huomautus tai järisyttävän aggressiivinen hyökkäys tekevät kerronnasta mielenkiintoista aika ajoin. Sopivassa kohdassa hiljaisuus ja passiivisuus tuntuvat samalla tavalla voimakkailta tavoilta vaikuttaa etenkin Brucen henkilökohtaisuuksia käsittelevissä kohtauksissa.
Osa keskusteluvalinnoista saattavat pakottaa pelaajan nurkkaan tavalla, josta jatkaminen on vaivaannuttavaa tai joillekin jopa mahdotonta. Brucen ja Vicky Valen suhde voi muuttua yllättäen paljon hyökkäävämmäksi kuin pelaaja kenties itse ajatteli. Välillä Telltale taas pistää pelaajan seinää vasten moraalisissa valinnoissa ja dramaattisimmissa kohtauksissa. Walking Deadia pelanneet tietävät, että joskus moska vaan osuu tuulettimeen väkisin ja seurausten kanssa on elettävä parhaansa mukaan.
Kaikki gangsteripomo Carmine Falconeen liittyvä tuntuu räjähdysalttiilta. Oswald 'Oz' Cobblepot on yhtä vaarallinen aina riippumatta siitä, miten hänen kanssaan on aiemmin toiminut. Jopa lehdistötilaisuus voi mennä haastavaksi hoitaa kunnialla, sillä samalla kun Bruce puhuu, Batmania kaivataan toisaalla.
Keskusteluiden tasapainottelun ja toiminnan ohella Batmanin etsiväpuoli on yllättävän voimakkaasti esillä. Se ei ole täydellisesti toteutettu (asia, joka toivottavasti korjataan kakkosepisodissa), mutta Lepakkomiehen eri vimpaimet ovat hyvässä käytössä rikospaikkatutkinnassa. Bat-tietokone on lisäksi integroitu hyvin tietosanankirjaksi ja juonta edistäväksi laitteeksi.
"Aikuinen" oli sana, jota käyttäisin tästä kaksi- ja puolituntisesta ensimmäisestä jaksosta. Vaikka pelin visuaaliselta puolelta löytyy viittauksia sarjakuviin, se tuntuu enemmän elokuvalta. Musiikki on toteutettu hienovaraisesti ja tukee ruudulla pyöriviä tapahtumia etenkin sen vakavimmissa kohdissa.
Episodi loppuu luonnollisesti tiukkaan tilanteeseen, joka kerjää jatkoa mahdollisimman pian. Siitäkin huolimatta Brucen ja Batmanin persoonat ja niiden kehitys ovat lopulta sitä, mitä odotat näkeväsi tulevaisuudessa eniten.
Loppuhuomio: pelin PC-version tekninen toteutus on saanut paljon kritiikkiä etenkin integroiduilla näytönohjaimilla pyöritettynä. Varmista siis, että koneessa riittää ruutia ja näytönohjaimen ajurit on päivitetty ennen ostamista.