Baldur's Gate III on kerrassaan mahtava bugeineen kaikkineen

Baldur's Gate 3 tarjoaa unohtumattoman matkan halki ajan ja avaruuden: kyseessä on lajityyppinsä paras peli vuonna 2023. Tarjolla on lisää sitä samaa kuin Divinity: Original Sin II oli, eikä niinkään Biowaren vanhempia klassikoita. Mukana on huumoria, surua, vaikeita valintoja ja paljon mielenkiintoista maailmaa.

Ensivaikutelmaltaan Baldur's Gate 3 ei ole yhtä vaikea kuin edeltäjänsä, ja kolmas osa muistuttaa siten sarjan ensimmäistä peliä. Hahmonluontityökalu on monipuolinen, ja eri hahmoluokat ovat hyvin tehtyjä. Jokainen siis löytää sellaisen yhdistelmän, joka toimii. Lisäksi kaikissa hahmoluokissa on omia alaluokkia, joten aina on jotain kiinnostavaa kokeiltavaa.

Vaikeustasojen osalta Explorer on hyvä valinta uusille pelaajille. Balanced on kokemukseni mukaan se tasapainoisin kokonaisuus. Tactician puolestaan on sitä itseään, ja minulle liian vaikea. Toivottavasti tulevaisuudessa vaikeustasoa pääsee säätämään enemmän, sillä toivoisin jotain Balancedin ja Tacticianin väliin.

Tarinan osalta uhka on olemassa alusta alkaen, ja kaikki on pelissä. Yllätyksiä on luvassa pitkin matkaa. Pelaaja joutuu loisen infektoimaksi, ja tauti muuttaa pelaajan aikaa myöten kauheaksi hirviöksi. Kello käy, ja sitten hypitään ulottuvuudesta toiseen lohikäärmeiden ja demonien hengittäessä niskaan.

Pian mukaan liittyy muitakin. Tarina ei keskity ainoastaan pelaajan ongelmiin, vaan myös maailman muihin haasteisiin ja tilanteisiin. Monet tehtävät liittyvät kuitenkin parannuskeinon etsimiseen, vaikka kyse ei päätehtävästä olisikaan. Tehtäviä on tarjolla todella runsaasti, ja aikaa myöten matka muodostuu omalle luodulle hahmolle erityiseksi. Joskus voi myös epäonnistua.

Kaikilla kohdattavilla henkilöhahmoilla on omat tavoitteensa puhumattakaan omista tehtävistä. Mitään ei tapahdu ilman pelaajan mukanaoloa. Joskus voi käydä niin, että ystävästä tulee vihollinen pelaajan valintojen seurauksena. Harmillisesti suhteiden kehittyminen on hyvinkin pelaajavetoista, sillä yksin pelaaja päättää suhteen suunnasta. Toinen harmillinen juttu on, etteivät henkilöhahmojen keskinäiset suhteet muutu pelin kuluessa ilman pelaajan myötävaikutusta.

Mukaan liittyvät henkilöhahmot sinänsä ovat mahtavia. Shadowheart on mystinen Cleric monine salaisuuksineen. Astarion on muutakin kuin hurmaava Rogue. Mukana ovat myös ystävällinen velho Gale ja Warlock Wyll. Kaikille on tehty runsaasti kiinnostavaa dialogia, ja tietysti myös tehtäviä ja muuta mietittävää. Lisäksi tavataan Githyankin soturi Lae'zel, joka uskoo olevansa pelin päähenkilö. Mieleen jää myös moottoripyöriin ihastunut demoninen barbaari Karlach. Muitakin on tarjolla, ja suosittelen rekrytoimaan omaan joukkoon mahdollisimman monta.

Pelaamista helpottamassa on päiväkirja eli Journal, josta saa hyvän kuvan siitä, mitä on menossa ja kenelle on puhumassa. Ajoittain on myös puhuttava kohdattaville henkilöhahmoille päästääkseen kärryille homman nimestä. Jopa eläimille voi puhua, ja se on suositeltavaakin: eläimiltä saa tehtäviä, ja ne voivat olla avuksi taistoissa.

Karjaa ja kasvillisuutta kohtaan voi harjoittaa myös väkivaltaa. Jokaista kamppailua voi lähestyä useammalla kuin yhdellä tavalla. Itse pidin taiasta, ja se antoi kiinnostavan keinon olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Haamukäsi on kuin ylimääräinen liittolainen taisteluissa, ja haamukäsi on hyödyksi myös maailmassa samoillessa. Taistelut ja maailman tutkiminen nivoutuvat yhteen saumattomasti. Vuoropohjaiset taistelut mahdollistavat harkitusti toimimisen ajan kanssa.

Merkittävä osa ajasta vietetään leirinuotion ympärillä, jossa saadaan uusia tehtäviä ja kuullaan tarinoita. Varsinaista tukikohdan rakentamista ei kuitenkaan ole. Näin ollen pelaajan on huolehdittava ainoastaan matkakumppaneista, käyttöesineistä, taistoista ja tarinasta.

Vuoropohjainen taistelumekaniikka tarkoittaa sitä, että valmistautuminen on tärkeää. Ja tätä varten onkin joukko eliksiirejä, varusteita, kranaatteja, palauttavia juomia ja mahdollisuus lepäämiseen. Niin ikään ansoittaminen, oikeanlainen asemoituminen ja paljon muutakin on muistettava ennen taistelun alkua.

Vihollisten vaikeustaso ei muutu pelaajan mukaan, joten joskus on vain pakko palata joskus uudestaan kokeilemaan onneaan. Ajoittain taistelut vaikuttavat myös pelaajaan ja tarinaan, kuten odottaa sopii.

Omat valintansa voi myös tehdä uusiksi, jos kokee valinneensa väärin. Tämä mahdollistaa erilaisten vaihtoehtojen kokeilemisen. Käyttöliittymä on selvästi suunniteltu nimenomaan PC-pelaamista varten. Se toimii hyvin, joskin parantamisen varaa on vieläkin jäänyt.

Erittäin hyödyllinen on survey-nappi. Sen avulla voi nopeasti katsoa, millainen pahis on vastassa ennen taiston aloittamista. Ylipäänsä kaiken haluamansa tiedon löytää pelistä hyvin helposti, ja peli on kaunis katsella. Musiikki herättää maailman eloon taianomaisella tavalla. Äänimaailma on toimiva riippumatta siitä, ollaanko vuoristossa vai luolassa.

Harmillisesti mukana on vielä bugeja siellä ja täällä. Ja mitä pidempään pelaa, sitä enemmän peli alkaa tällä hetkellä hidastelemaan. Ongelma korjautuu käynnistämällä peli uudestaan. Kamera on ajoittain todella ärsyttävä, mutta vuoropohjaisessa pelaamisessa se harvoin muuttuu todelliseksi ongelmaksi.

Mikäli pystyy sietämään Bugeja, suorituskyvyn ongelmia ja ajoittain ärsyttävää kameraa, on tarjolla yksi kuluvan vuoden parhaista peleistä. Baldur's Gate 3 tekee vaikutuksen tarinoillaan, persoonallisuudellaan, kauniilla ulkoasullaan ja vaihtelevalla pelattavuudellaan. Mikromaksuja ei ole. Pelaaminen onnistuu joko yksin tai kaverin kanssa co-opin hengessä.