The Wanderer: Frankenstein's Creature

Mary Shelleyn Frankenstein-teoksen nimihenkilön kokoon kursima hirviö on vakiinnuttanut paikkansa populaarikulttuurissa kuvaamassa olemassaoloon liittyviä tarkoituksettomuuden ja muista irrallaan olemisen kokemuksia. Näistä teemoista riittää edelleen kerrottavaa ja pohdittavaa esimerkiksi vähän taiteellisemmankin videopelin muodossa. Alkuvuodesta 2022 konsoleillekin livahtanut The Wanderer: Frankenstein's Creature käsittelee paikkaansa maailmassa etsivän hirviön ajatuksia ja edesottamuksia kiinnostavalla ja näyttävällä otteella. Tämä arvio paljastaa yksittäisiä kohtia ja näkökulmia pelin tapahtumista ja tarinan teemoista.

Vesiväreissä hehkuva pelieepos on sujuvan lineaarinen odysseia kaavun alle piiloutuneen vaeltelijan mielenmaisemiin. Pelaaja ohjaa isometrisestä näkökulmasta esitetyissä maisemissa hortoilevaa vaeltajaa vaihtelevan mittaisissa episodimaisissa kentissä. Tasoista ensimmäiset sujahtavat läpi viidessäkin minuutissa, kun vaeltaja ottaa tuntumaa edessään aukeavaan pelimaailmaan - ruudun alalaidassa juoksevat tekstiosiot valottavat vaeltajan ajatuksia kiinnostavalla tavalla. Lyhyet peliosiot miljöisiin väriä luovine pulmineen tuovat mieleen viime vuonna sukkelasti sutineen Chicory: A Colorful Talen, jossa pelaaja sai väritellä ja värjätä väreistä riisuttua pelimaailmaa seikkailun edetessä.

Wanderer: Frankenstein's Creaturen tapahtumat liikkuvat Chicoryn perheystävällistä ja persoonallista menoa huomattavasti synkemmillä vesillä esimerkiksi silloin, kun kolmosluvussa vaeltajan nauttimat metsänantimet muuttavat koko pelin väri- ja kokemusmaailmaa. Sama näyttävä kerronta pelittää myös vaikkapa huomattavasti mittavammassa vitosluvussa, jossa vaeltaja seuraa erään perheen vuodenkiertoa komeiden kamera-ajojen kera vaihtuvine vuodenaikoineen, kun ruskaiset maisemat peittyvät tunnelmaa luovan tykkylumikerroksen alle, ja keväällä ujosti vihertävä maa paljastuu lumen alta.

Näyttävän maalausmaisen ulkokuoren alla sykkii kuitenkin parhaimmillaan todella kiinnostava ja ajatuksia herättävä tarina. Edellä mainitun perheen tapahtumien seuraaminen ja näiden salaa jeesaaminen ovat mukavan monitasoista touhua. Samalla ihmiskieltä oppivan vaeltajan oma kehityskertomus ja ihmismäisemmäksi muuttuminen etenevät luontevalla tavalla. Pelin teemaan liittyvä vieraus ja ulkopuolisuus ja ihmisten puheen käsittämättömyyskin helpottaa, kun näiden päiden yläpuolella olevat riimumalliset repliikit alkavat hitaasti mutta varmasti sisältää ymmärrettäviä sanoja. Lukujen aikana tehtävien valintojen seuraukset eivät ole kuitenkaan erityisen kiinnostavia tai tyydyttäviä, vaan luku etenee traagisin seurauksin riippumatta pelaajan valinnoista kumpuavista välilopputulemista, jotka ovat poikkeuksetta ojasta allikkoon -tyylisiä. Elämä potkii vaeltajaa joka tapauksessa päähän, mikä saattaa tuntua pidemmän päälle yksipuoliselta mutta toisaalta johdonmukaiselta kytkeytyen pelin teemoihin.

Wanderer: Frankenstein's Creaturen lineaarinen kerronta ja eteneminen tekevät hienoimpina hetkinään kauppansa upealla tavalla, mutta muissa kohdissa meiningin rajoittuneisuus ja tekemisen rajat tulevat vastaan aika masentavastikin. Esimerkiksi nelosluvun takaa-ajokohtauksessa pelaajan pitää opetella kaupungissa pakomatkailevan vaeltajan reitti ulkoa, mikä syö pakokauhuista tunnelmaa entisestään, kun varsinainen uhka muodostuu samoissa kadunkulmissa päivystävistä väkimassoista. Verkkaisemmissa pulmanratkaisukohdissa etenemisen kannalta oleelliset kohteet ja ihmiset on korostettu näkyviin pienellä tähtigrafiikalla, joka on juuri sopivan hienovarainen tehoste selkeyttämään pelaamista, muttei kuitenkaan verota liiaksi taiteellisen grafiikan tenhoavuutta. Laadukas soundtrack tuuttaa pelaamisen taustalle jos jonkinlaisia sulosäveliä, jotka tekevät pelistä myös upean kuuloisen graafisen loiston lisäksi.

Wanderer: Frankenstein's Creature on kiinnostavan maalauksellinen muotokuva itsensä löytämisestä. Pienten suurten peliseikkailuiden ystäville on luvassa kokoillan elämys, jossa on syvyyttäkin mutta ennen kaikkea tyylitajua ja tunnelmaa vaikka muille jakaa.