Suomi
Gamereactor
arviot
Sonic Colours: Ultimate

Sonic Colours: Ultimate

Sinisen siilin yksi parhaimmista peleistä on modernisoinnin myötä muuttunut huonommaksi.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Pelin voi julkaista uudelleen monella tavalla. Yksi keino on Crash Bandicoot N-Sane Trilogy, joka säilyttää ennallaan kaiken, mikä alkuperäisestä teki niin mahtavan. Sitten ovat The Last of Us Remastered ja Ghost of Tsushima Director's Cut, jotka hiovat alkuperäistä peliä lisäten mukaan jotain uuttakin. Sitten on Sonic Colours: Ultimate. Jostain syystä pelinkehittäjät ovat tehneet alkuperäisen pelin remasteroinnilla huonommaksi.

Positiivisesta aloittaen Sonic Colours on yksi tämän vuosituhannen kehutuimmista Sonic-peleistä. Tuunatun version rakenne on hyvin pitkälti ennallaan. Eggman on luonut ulkoavaruudellisen huvipuiston, ja pyytää maapallon asukeilta anteeksi aiempia pahuuksiaan. Sonic ja Tails ovat skeptisiä ja matkaavat huvipuistoon ottamaan selvää, mitä Eggman oikeastaan aikoo. Keveä tarina sisältää ajoittain huonosti ajoitettua komediaa, mutta kuitenkin riittävästi osutaan myös kohdilleen. Pelattavien kenttien ideat ovat mahtavia, ja peliaikakin niin lyhyt, että pelin kiskaisee läpi vaikka yhdessä illassa. Se hauskuus tulee pääasiassa erilaisten salaisuuksien etsimisestä. Pelihallimaista motivaatiota saa siitä, että pyrkii aina keräämään paremmat ja paremmat pisteet.

Sonic Colours: Ultimate

Sitten seuraa joukko muutoksia, joilla pelikokemuksesta saadaan alkuperäistä huonompi. Kaikki välivideot on otettu suoraan alkuperäisestä sellaisenaan. Sama resoluutio pienellä kikkailulla saa kuvan näyttämään todella epätarkalta. Taiteellinen tyyli sen sijaan on kestänyt aikaa hyvin. Kyseessä oli hyvän näköinen Wii-peli.

Pettymys seuraa toistaan, kun aloittaa pelaamisen. Pixaria muistuttavan tyylin päälle on maalattu rasvaisilla sormilla, sillä kaikki loistaa kuin konsanaan pelissä Mario Kart Wii. Taustalla näkyviä yksityiskohtia ei ole tehty paremmin näkyviksi, sillä uusi valaistustapa muuttaa värimaailmaa realismin nimissä. Näin eri kenttien värimaailmat eivät erotu toisistaan niin kuin silloin joskus Wiillä. Makuasioitahan nämä ovat, mutta jos kerran värejä merkittävästi muutetaan, tulisi aina olla mukana mahdollisuus pelata myös niillä alkuperäisillä väreillä. Ero on sitäkin merkittävämpi, kun niihin välivideoihin ei ole juurikaan koskettu.

Sama ongelma ilmenee myös musiikissa. Wii-version yksi kohokohdista oli juuri musiikki, joka kantoi pelin läpi alusta loppuun. Jokaisella planeetalla oli kolme versiota kyseisen pelimaailman teemamusiikista, joiden kesken vaihdeltiin kuhunkin tilanteeseen sopivasti. Sävelmät muistuvat vieläkin ajoittain mieleen 10 vuotta myöhemmin. Ultimatessa mukaan on lisätty uusia miksauksia pitämään mieltä virkeänä. Jälleen kerran kyse on makuasioista, mutta en pidä uusista miksauksista. Ne uudet ovat kuin kokonaan eri pelistä otettuja. Niin uusilla kuin vanhoillakin sävelmillä on hetkensä, mutta ne eivät sovi yhteen. Pelaajille olisi pitänyt antaa mahdollisuus valita uuden ja vanhan soundtrackin välillä.

Sonic Colours: Ultimate

Options-valikossa on isoja puutteita. Äänien osalta pääsee muokkaamaan äänenvoimakkuutta musiikin ja tehosteiden osalta. Mutta ei näitäkään erikseen, vaan mukana on ainoastaan yksi palkki, jolla säädetään sekä musiikkia että äänitehosteita. Tämä ei olisi ongelma, jos äänet olisivat tasapainossa. Näin ei ole, vaan tehosteita toistetaan satunnaisesti vasemmalta ja oikealta, mikä aiheuttaa päänsärkyä kuulokkeiden kanssa pelaavalle. Lisäksi eri äänitehosteet eivät ole keskenään tasapainossa äänenvoimakkuuden suhteen. Esimerkiksi pitkän rengasrivin läpi juostessa korviin suorastaan sattuu äänitehosteen vuoksi. Tällainen muuttuu rasittavaksi kauan ennen pelin loppuun pääsemistä.

Mukana on erilaisia vaihtoehtoja sille, miltä Sonic pelissä näyttää. Hanskoista saa siniset, kengistä keltaiset ja niin edelleen. Suurin osa näyttää rumalta, mutta antaahan se hieman vaihtelua kenttiä uudelleen pelatessa, ja uusia kolikoita etsiessä. Monet ovat saavutettavissa ainoastaan uuden lisäkyvyn, Jade Ghost Wispin, ansiosta. Näin Sonic voi kiinnittyä vihollisiin ja liidellä seinien läpi. Käyttö on mukavaa, mutta toisaalta kenttäsuunnittelua ei ole muokattu uutta kykyä vastaavaksi. Keinoa tarvitsee alle yhden käden sormiin mahtuvan määrän. Tämä on harmi, sillä itse kikka on oikein hauska. Jos kerää kentässä 15 punaista rengasta, avautuu mahdollisuus kisata Metal Sonicin kanssa. Mikäpä siinä, mutta ei se kummoista lisäarvoa peliin tuo.

Sonic Colours: Ultimate

Sama koskee kokonaisuutta muutenkin. Yksikään uusista lisäyksistä ei onnistu tuomaan mitään erityistä lisäkivaa verrattuna alkuperäiseen. Ajoittain uudistukset jopa pahentavat tilannetta. Ongelmat ovat niin erottuvia ja selviä, että kannattaa mieluummin kaivaa se alkuperäinen peli esille, ja pelata sitä. Sitä paitsi remasterointi kaatui peräti kolme kertaa ensimmäisen läpipeluun aikana, joka siis otti aikaa yhteensä kolme tuntia. Ei tällaista remasterointia voi millään suositella.

Sonic Colours: Ultimate
04 Gamereactor Suomi
4 / 10
+
On se edelleen Sonic Colours
-
Rumempi kuin alkuperäinen, äänet huonosti tasapainossa keskenään, modernisointi ei onnistu
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä



Ladataan seuraavaa sisältöä


Cookie

Gamereactor käyttää cookieseja taatakseen parhaan mahdollisen selailukokemuksen sivustollamme. Jos jatkat eteenpäin niin oletamme, että hyväksyt cookies-käytäntömme.