Superhot: Mind Control Delete

Superhot ihastutti omaperäisyydellään jo vuosia sitten, kun se teki ensi esiintymisensä pienenä selainpelinä. Itselleni aikaa muokkaava toimintarymistely teki kuitenkin lähtemättömän vaikutuksen, kun peli sai VR-käsittelyn ja osoitti, että innovatiivinen ensimmäisen persoonan räiskintä on kuin luotu virtuaaliseen ympäristöön. Nyt Superhot Team on palannut jälleen kerran aiheen pariin usean vuoden kehitystyön jälkeen vieden pelaajan entistä syvemmälle Superhotin outoon maailmaan.

Tarinallisesti Superhot: Mind Control Delete on yhtä hämyä kikkailua kuin aikaisemmatkin osansa. Käsittääkseni pelaaja on sisällä jonkinlaisessa tietokoneohjelmassa, ja tavoitteena on voittaa järjestelmä taistelemalla lukuisia uhkia vastaan. Tarina hyödyntää tietokonejärjestelmien rakenteita kerronnassaan, ja latelee syvällisiä pohdintoja kaiken loppumisesta ja tarkoituksen löytämisestä. Mutta viis kryptisestä juonesta: pelin pääosassa on toiminta.

Superhot: Mind Control Delete jatkaa tutulla - mutta omaperäisellä - linjallaan, mitä silmistä kuvattuun toimintaan tulee. Koukkuna on, että pelimaailma liikkuu ainoastaan silloin, kun pelaaja itse liikkuu. Ympärilleen tuijottaminen ei juoksuta aikaa, mutta liikkuminen tai mitkä tahansa toiminnot käsistä (kuten ampuminen tai lyöminen) saa alati päälle hyökivät vihulaiset liikkeelle. Idea ei ehkä kuulosta kovin kummoiselta paperilla, mutta itse koettuna meno on suorastaan vallankumouksellista. Aikaan vaikuttamisen avulla pelaaja voi taistella tiensä läpi mitä kuumottavimmista tilanteista. Esimerkiksi päin näköä lähestyvää hauliparvea ennättää väistää sivulle samalla, kun lyö vieressä katanalla varustettua vihollista päähän, vie tämän irti päästämän miekan huitaisten sillä takana lähestyvän hyökkääjän kahtia. Superhotin hidastettu väkivaltabaletti luo todella kiehtovia ja unohtumattomia toimintasankaritilanteita kentästä toiseen.

Pelin toiminnot on rajoitettu ainoastaan muutamaan perusnappiin. Tattiliikkumisen ohella pelaaja voi ainoastaan tarrautua ympäristöstä löytyviin tavaroihin tai aseisiin. Kaiken käteen saadun voi nakata eteenpäin ja osuessaan - riippuen tavaran koosta ja osumakohdasta - ne joko pökerryttävät tai tappavat kohteensa. Aseilla voi pistää räiskien, mutta juuri ampumisessa pitää huomioida ammusten lentorata verrattuna liikkuvaan kohteeseen, ja jokaisen liipaisimen puristuksen mukana tapahtuva pyrähdys ajassa eteenpäin. Siinä missä näytöltä pelattavassa Superhotissa tulee ikävä VR:n aikaansaamaa tunnelmaa, on kuitenkin ohjaimella esimerkiksi heittäminen huomattavasti paremmin hallittavissa (ja siten tarkempaa).

Superhot: Mind Control Delete ei pelkästään tuo uusia kenttiä aikaisempaan tarjontaan verrattuna. Nyt esimerkiksi pelaaja voi edetessään hakkeroida auki järjestelmän saloja, ja saada uusia voimia matkallaan läpi väkivaltaisen ammuskelun. Pelaaja voi muun muassa aloittaa kenttiä suoraan jonkin aseen kanssa, oppia tekemään nopeita hyppyhyökkäyksiä, saada heitetyt tavarat räjähtämään ja niin edelleen. Peli tarjoilee mahdollisuuksia valita hakkeroiduista avustuksista kenttien välillä, mikä lisää pelin strategista osuutta. Avustukset tulevat tarpeeseen, sillä nyt pelaaja on ladattu myös elämillä. Ikonisesti sydämin merkatut elämät hupenevat osumien myötä, ja näiden loppuessa pelaajan pitää aloittaa useasta erillisestä tehtävästä koostuva kenttä kokonaan alusta. Tehtävien päätyttyä pelaaja näkee tekemänsä hidastetun toiminnan täydessä vauhdissa, mikä on kieltämättä varsin hauska lisä. Tosin normaalivauhdilla toimintaa seuratessa ei ennätä ihan jokaista liikettä nähdä kunnolla.

Hakkeroitujen avustusten myötä myös viholliset ovat osittain muuttuneet. Nyt vastaan tulee enemmän käsiasein varustettuja vastustajia. Vihollisten haavoittuvuus voi olla myös rajattu tiettyyn ruumiinosaan koko kehon osuman sijaan, joka pakottaa todella sihtaamaan laukaukset. Tämän lisäksi tyypillisten käsiaseiden ja haulikoiden ohessa mukana on myös useammasta kohteesta läpi suhahtavia sädeaseita ja roppakaupalla kaikkea vaarallista kodintarviketta päälle heitettäväksi.

Superhot: Mind Control Delete jatkaa aikaisemmin varsin vahvaksi todettua yksinkertaistettua graafista linjaa. Maailma on täysin valkoinen, ja erilaiset pinnat pusketaan esiin varjoilla ja heijasteilla. Tavarat ja aseet, joita pelaaja voi hyödyntää, ovat mustia ja hyökkäävät viholliset ammuksineen tulevat punaisissa väreissä. Selkeät värit auttavat tunnistamaan kaiken oleellisen kutkuttavasta toiminnasta välittömästi ja luovat myös kiehtovaa tunnelmaa. Hahmot on rakennettu isoista polygoneista, ja sopivat näin hyvin tietokoneen sisäiseen maailmaan. Verta pelissä ei nähdä, mutta vihollisten ollessa kuin lasia kilahtavat nämä osumasta näyttävästi pieniksi sirpaleiksi pitkin kenttää. Myös valikot ja välidemot ihastuttavat upealla tietokonejärjestelmäilmeellään. ASCII-merkkeihin ja koodirivistöihin peitetyt valikot kaikkine häiriöefekteineen ovat tyylikkäästi realistisen näköisiä, ja istuvat hyvin pelin teemaan.

Yksinkertaistetun ilmeen ohella pelin äänimaailma on myös tehokkaan niukkaa. Toiminnassa äänet vaihtelevat yksittäisistä aseiden laukauksista erilaisiin isku- ja osumaääniin. Lasiset viholliset kilahtelevat tyylikkäästi, ja ajan hidastus saattaa aiheuttaa välillä mielekästä vääristymää. Tämä toimii hienosti esimerkiksi diskokentässä, jossa kaiuttimista tuleva musiikki vääristyy ajan liikehdinnän myötä. Myös tehtävien välillä toistuvasti toitottava ikoninen Superhot-mantra huvittaa.

Superhot: Mind Control Deletestä ei voi olla pitämättä. Ainoa laatuaan oleva räiskintämalli jaksaa kiehtoa tehtävä toisensa jälkeen, eikä pelaamista malta lopettaa. Onneksi tasoja ja haasteita tässä uutukaisessa on lukuisiksi tunneiksi, vaikkakin pientä kierrätystä on havaittavissa. Vaikka pelin virtuaalitunnelmointiin onkin ikävä, on sentään Mind Control Delete muutakin kuin uusia kenttiä. Lukuisat uudistukset rikastuttavat pelikokemusta, ja vievät pelaajan entistä syvemmälle tähän kiehtovaan maailmaan.