NBA 2K18

Urheilupelien vuosittaisista iteraatioista puhutaan usein kausipäivityksinä, joten pieni tauko voi tehdä terää. Edellinen arvioimani 2k:n NBA-peli oli NBA 2k16, joten ajattelin näkeväni välivuoden jälkeen hieman enemmän uudistuneen korispelin. Ja uudistuksia oli todellakin tehty, tosin ne kaikki näyttivät vievän pelisarjaa huonompaan suuntaan.

Tänä vuonna pelimoottoria on ilmeisesti uudistettu, mutta se ei tuntunut mitenkään merkittävältä uudistukselta parin vuoden takaiseen versioon verrattuna. Meno tuntui aika tutulta, tosin tekoäly teki ajoittain todella outoja ratkaisuja etenkin screenien suhteen. Liian usein tuntui siltä, että omat joukkuetoverit päästivät vastustajat liian helposti karkuun, kun taas hyökkäyspäässä he olivat hieman passiivisia.

Ulkoasun ja äänimaailman puolesta luvassa on sekä kehuja että haukkuja. Osa pelaajista näyttää kyllä hätkähdyttävän aidoilta, mutta laatu pelaajamallien ulkonäköjen välillä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi James Hardenin pärstän mittava karvoitus näyttää aika kauhealta. Sarja on aina onnistunut matkimaan hyvin oikeita otteluita, ja tänä vuonna mukana on entistä enemmän yksityiskohtia. Esimerkiksi välillä käydään kuuntelemassa valmentajien ohjeita pelaajille taukojen aikana, ja otteluiden jälkeen haastatellaan oikeita pelaajia. Kommentointi on edelleen mainiota, sillä kommentaattoreilla riittää runsaasti erilaisia tarinoita pelaajista ja otteluista. Täysin puhtaita papereita toteutuksesta ei tipu, sillä ajoittain kuvakulma saattaa täyttyä animaation aikana vaikkapa lähikuvasta jonkin pelaajan paidan helmasta. Lisäksi haastateltujen henkilöiden äänitysten taso heittelee paljon yksilöstä toiseen. Lisäksi, jos pelaaja haluaa vaikkapa yrittää hypätä jonkin välianimaation ylitse, voi joutua tuijottamaan tovin ja toisenkin pelkästään mustaa ruutua.

Pelimuotojen osalta kaikki näyttää aika tutulta ja turvalliselta. Mukana on urheilupelien perustaksi muodostuneita juttuja, kuten oman seuran managerointi, keräilykortteihin pohjaava moninpeli ja oman virtuaalisen minänsä luotsaaminen ryysyistä rikkauksiin. Jokainen vaikuttaa kiinnostavalta, mutta itse päädyin lopulta käyttämään suurimman osan ajastani jälleen oman seurani luotsaukseen. Ei sillä, etteivätkö muut pelimuodot olisi kiinnostaneet, mutta en vain halunnut olla jatkuvasti raottamassa lompakkoani.

Kauhistelin jo 2k16-pelin parissa siihen ujuttautuneita mikromaksuja. Parin vuoden aikana ei ole tapahtunut muutosta parempaan suuntaan, sillä NBA 2k18 on todella säälimätön pelaajan lompakkoa kohtaan, ja virtuaalista rahaa (VC) pitää ostaa pelistä nauttiakseen. Haluatko sekä rakentaa uraasi MyCareerissa että kerätä kortteja MyTeamiin? Ei muuten onnistu ilman hirvittävää grindausta tai lompakon raottamista. VC:tä jaetaan niin kitsaasti, että jopa yksittäisen korttipakan ostaminen tuntuu valtavalta investoinnilta MyTeamissa. Periaatteessa itsensä voi jopa ajaa siihen tilanteeseen, että pelaamista jatkaakseen joutuu ostamaan oikealla rahalla lisää valuuttaa joukkueensa sopimusten pidentämiseksi.

MyCareer tuntuu myös iskulta vasten kasvoja, sillä siinä eteneminen ei ole edes mielekästä ilman oikean rahan polttamista pelaajan ominaisuuksien kehittämiseen. Otteluista saa rahaa suoritusten mukaan, eikä pelaaja pääse kentälle, koska on ominaisuuksiltaan niin köykäinen. Eli vaihtoehtoina on joko katsella suurin osa peleistä penkiltä (mikä on muuten todella tylsää) tai sitten ostaa itsensä oikealla rahalla kentälle. Eteneminen on siis samantyylistä kuin vaikkapa ilmaiseksi ladattavissa mobiilipeleissä, tosin tällä kertaa joudut maksamaan pelistäkin sen 60-70 euroa.

Kovasti toitotetussa The Neighbourhoodissa voi hengailla muiden pelaajien kanssa, mutta pääasiallinen tavoite näyttää olevan ropojen lypsäminen. Haluatko uuden hiustyylin, kengät tai vaatteita? Kaikista näistä täytyy maksaa, eikä parhaimmillaan lopputulosta edes näe etukäteen. Eli oman pelaajan muokkaamisesta on tehty maksullista toimintaa. Rahan lypsäminen ei tietenkään tarkoita sitä, että pelissä olisi vähemmän mainoksia. Niitä on enemmän kuin koskaan ja Gatoraden urheilujuomalle on pyhitetty jopa oma treenauspaikka.

NBA 2k18 on mielestäni malliesimerkki siitä, kuinka hyvä pelisarja voidaan ajaa totaalisesti suohon. Se oli aikanaan loistava pelisarja, joka alkoi osoittaa pari vuotta sitten huolestuttavia merkkejä mikromaksujensa suhteen. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että pelistä nauttiakseen on oikeasti vingutettava luottokorttia. Eli pelikokemusta on käytännössä huononnettu, jotta mikromaksuilla tehtäisiin enemmän rahaa. Mielestäni tämä menee jo liian pitkälle, ja ainakin minulla se tappoi peli-ilon totaalisesti. Miksi pelaisin peliä, jossa yli puolet sisällöstä on käytännössä "pay-to-win"-tyylistä moskaa? Taidan palata sarjan aiempien osien pariin ja elää vaikka uudelleen Jordanin uran kuuluisimmat ottelut. Niistä kun ei tarvinnut maksaa mitään.