The Witness

Viime aikoina pelaajat ovat saaneet koettavaksi niin PC:llä kuin myös konsolien puolella monenlaisia tunnelmointiin painottuvia indie-teoksia. Braid-pulmaloikinnallaan suosioon noussut pelisuunnittelija Jonathan Blow laittaa kehittäjätiimi Theklan kanssa oman kortensa tähän kekoon värikkäällä The Witness -pulmailullaan. Sen sijaan, että Blow'n uutuus noudattaisi sekin lähinnä avoimella maailmalla tunnelmointia, tarjoaa peli etulinjassaan jättimäisen annoksen pulmatehtäviä. Näistä vaikeimpien selvittämistä voisi haastavuutensa puolesta pitää lähes rubikin kuution ratkaisemisen arvoisena suorituksena.

Matka saa alkunsa, kun pelaaja löytää itsensä pimeästä käytävästä. Alussa suoritettavan ensimmäisen - ja ainoan - opastusvaiheen jälkeen tämä onnistuu poistumaan luolasta ja löytää itsensä nimettömältä saarelta, jonka eri alueet kattavat erilaisia, toisistaan omanlaisilla muuttujillaan eroavia pulmatehtäviä. The Witness koostuu yhdestä isosta, vuorella sijaitsevasta pulmasta, jonka ratkaisemiseen pelaajan on vierailtava saaren toisistaan eroavilla alueilla ja suoritettava niistä löytyviä löytyviä tehtäväkokonaisuuksia. Pelissä suoritettavat pulmat ratkotaan eräänlaisten digitaalisten paneelien kosketusnäytöissä, jossa piirretyn viivan on täytettävä alku- ja päätepisteen lisäksi monia, tehtäviä hankaloittavia ehtoja. Tehtäväkokonaisuuksissa ensimmäinen paneeli sisältää tavallisesti tietylle pelialueelle ominaisen idean, jota lähdetään vaikeuttamaan sitä seuraavien paneelien kohdalla.

Alkutaipaleilla pulmat ovat vielä varsin yksinkertaisia, joissa pelaajan on vain saatettava lähtöpisteestä alkava viiva kohti loppupistettä. Pidemmälle edetessä tehtävät alkavat noudattamaan useampia variaatioita samaisen konseptin ympärillä kattaen niin erilaisia ruutuja kuin myös Tetris-pelistä tutunnäköisiä kuvioita, jotka on saatava osaksi paneeliin tehtyä polkua. Myös pelaajan oma näköperspektiivi tulee osaltaan vaikuttamaan tehtävien ratkaisussa, mikä puolestaan haastaa pelaajaa käyttämään omaa mielikuvitusta ja näkemään ympäristönsä ja sen objektit useasta eri näkökulmasta.

Saaren avoin ja värikäs maailma ja sen tehtävät eivät pitele alkuosuutta lukuun ottamatta pelaajaa lainkaan kädestä. Tämä näkyy niin käyttöliittymien ja muiden valikkojen täydellisenä poissaolona, minkä ohella pelaajalla on myös vapaus suorittaa tehtävät lähes haluamassaan järjestyksessä. Mikäli jokin tehtävä tuntuu liian vaikealta, on pelaajalla vapaa mahdollisuus poistua kyseisen pulman valtaamalta alueelta ja palata myöhemmin virkeällä mielellä takaisin. Sopivissa määrin nautittuna vaikeidenkin tehtävien pariin palaa näin yhä uudelleen ja selvittämään keskeneräisen alueen loppuun saakka. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että peliä ei voi suositella aivan kaikille, sillä sen nopeasti vaikeutuvat tehtävät sekä varsin pitkäveteiseksi käyvä kesto kartuttavat ripeästi malttamattomimmat seikkailijat tiehensä.

Pelaajalle saatetaan antaa aluksi vahva olettamus siitä, että niin paneelipulmille kuin myös monilla muilla tämän kohtaamille asioilla annettaisiin myöhemmin jokin toisiaan yhdistävä merkitys tai tekijä. Vaikka jonkinlaista tarinantynkää onkin yritetty luoda muun muassa sarelle kätkettyjen arvoitusten, kuten filosofisten äänitteiden muodossa, ei pelaajalle lopulta anneta mitään vastauksia koskien esimerkiksi saarelta löytyviä ihmispatsaita sekä paneelien syvempää yhteyttä päähenkilöön ja ympäristön raunioihin. Siitä huolimatta, että The Witnessin ydin on nimenomaan jatkuvasti vaikeutuvien paneelipulmien ratkaisussa, olisi sen kaunis ja mystinen maailma mielestäni kaivannut edes pientä taustatarinan palasta antaen näin kaikelle edes jonkinlaisen selityksen ympärilleen.

The Witnessille on vaikea antaa mitään tiettyä arvosanaa, sillä sen parissa viihtyminen riippuu lopulta täysin pelaajasta ja tämän ongelmanratkaisukyvystä itsestään. Siinä missä nokkelimmille ongelmanratkojille kyseessä lienee yksi vuoden parhaista peleistä, saattavat varsinaista tarinankerrontaa sekä vastauksia saaren mysteereihin kaivanneet tunnelmoijat pettyä ja nähdä pelin ytimeksi muodostuneet pulmatehtävät lähinnä turhauttavina ja kokemuksen pilaavina tekijöinä. Kokonaisuutena The Witness on kuitenkin omassa kategoriassaan säväyttävä ja viimeistelty tekele. Yksinkertaisella, mutta haastavalla idealla varustetut tehtävät onnistuvat antamaan pulmatehtävistä pitäville erinomaista aivopähkinää parhaimmillaan usean pelitunnin edestä.