Suomi
Gamereactor
arviot
Child of Light

Child of Light

Valon lapsi vie pelaajan satumaiselle roolipelimatkalle.

Tilaa uutiskirjeemme tästä!

* Pakollinen tieto
HQ

Child of Light on eräs kauneimmista peleistä, joita olen pelannut. Tämä ei koske pelkästään ulkoasua, vaan myös musiikkia, tunnelmaa ja koko pelin toteutusta. Auroran seikkailu on hyvin haikea kokemus, jota höystetään hyppysellisellä toivon ja melankolian sekoitusta.

Pelin päähenkilö Aurora on itävaltalaisen herttuan tytär, jonka äiti kuoli jo kauan sitten. Isä ja tytär ovat hyvin läheisiä, mutta sitten herttua löytää uuden rakkaan. Heidän hääpäivänsä ei mene kuitenkaan iloisissa merkeissä, sillä illalla Aurora sairastuu. Kun hänet löydetään aamulla, hän on jo kuollut. Herttua murtuu menetyksensä johdosta, mutta Auroran tarina ei ole kuitenkaan vielä ohi. Hän nimittäin herää salaperäisestä Lemuriasta, jonka ilkeä hallitsija on vienyt taivaalta kuun, tähdet ja auringon. Ehkä ne palauttamalla Auroralle tarjoutuu mahdollisuus palata kotiin?

Child of Light

Harva peli alkaa näin radikaaleissa tunnelmissa, mutta runollinen alkuvideo onnistuu hyvin asettamaan pelin tunnelman kohdalleen. Vaikka lähtökohdat ovat synkät, itse tarina ei sitä kuitenkaan ole. Vastaan tulevat henkilöt, runomittaan kirjoitetut repliikit ja vesivärimaalausta muistuttava ulkoasu tuovat mieleen vanhat lastensadut.

Tämä on mainos:

Auroran seikkailu on toteutukseltaan sivultapäin kuvattu roolipeli. Aurora juoksee ja lentää läpi unenomaisten maisemien, joihin on piilotettu runsaasti erilaisia salaisuuksia. Maailma avautuu todella paljon etenkin sen jälkeen, kun pieni päähenkilö onnistuu kasvattamaan itselleen keijun siivet. Jokaisen kolon koluavat saavat varautua viettämään pelin ääressä pari lisätuntia ja se myös kannattaa. Kantojen alta, luolien kätköistä ja puiden oksien lomasta löytää nimittäin runsaasti seikkailua helpottavia aarteita.

Aurora ei kuitenkaan joudu tutkimaan yksin tätä uutta maailmaa. Jo alkumetreillä mukaan tulee pieni vesipisaralta näyttävä tulikärpänen Igniculus, josta tulee Auroran tärkein matkakumppani. Kursorin virkaa toimittava kärpänen voi esimerkiksi valaista pimeitä luolia, häikäistä ja hidastaa vastustajia taistelussa ja avata erilaisia arkkuja. Matkalla mukaan lyöttäytyy myös muita henkilöitä, kuten riimittelyyn kykenemätön pelle, rahaa ja vaurautta rakastava hiiri sekä taikavoimilla varustettu kääpiö. Nämä auttavat sekä taistelussa että myös tarinan syventämisessä. Poppoon koon kasvaessa hahmot jutustelevat yhä enemmän, mikä onnistuu luomaan peliin hyvin tunnelmaa. Tosin rytmitys kärsii ajoittain tämän johdosta, sillä seikkailu keskeytyy aina juttutuokion ajaksi. Itseäni tämä ei kuitenkaan haitannut ja pidin hahmojen välisestä sananvaihdosta.

Child of LightChild of Light

Roolipeli vaatii tietysti vihollisensa, ja niitäkin Lemuriassa riittää. Viholliseen törmätessä peli siirtyy taistelutilaan, jossa Aurora, Igniculus ja yksi muista kumppaneista ottaa yhteen vastustajien kanssa. Käytössä on mielenkiintoinen järjestelmä, joka on saanut vahvasti vaikutteita japanilaisista roolipeleistä. Jokaisella hahmolla ja hirviöllä on tietty "lataamisaika", jonka jälkeen ne voivat valita toimensa. Esimerkiksi kääpiö voi loitsia tai kopauttaa jotakuta kalloon kepillään, kun taas Aurora voi hutkia kömpelösti valtavalla miekalla tai loitsia valoloitsuja. Toiminnot kannattaa valita huolella, sillä ajoituksella on pelissä suuri merkitys. Oikeaan aikaan suoritettu isku katkaisee vihollisen hyökkäyksen ja se on tärkeä taktiikka etenkin pomotaisteluissa. Lisäksi Igniculus voi hidastaa yhtä vihollista loistamalla kirkkaasti tämän silmien edessä. Ajoituksen lisäksi taisteluissa täytyy tietenkin ottaa huomioon perinteiset seikat eli eri elementtien vaikutukset toisiinsa ja niin edelleen.

Tämä on mainos:

Taisteluista karttuu kokemusta, jonka avulla sankarimme nousevat tasoja. Jokaisen tason myötä saa yhden kykypisteen, jonka avulla voi edetä yhdellä kykypolulla. Esimerkiksi kääpiöllä on käytössään eri elementteihin sidotut polut, kun taas Aurora voi panostaa taisteluun tai valotaikoihin. Ratkaisu tuo hieman mieleen Final Fantasy X:ssä käytetyn järjestelmän. Toisaalta se antaa vapauden kehittää hahmoja haluamaansa suuntaan, mutta toisaalta taas jokainen polku täytyy avata tietyssä järjestyksessä. Mitään suurta valinnanvapautta ei siis ole luvassa, mutta kyllä tällainen kevyt kehitysjärjestelmä on aina tyhjää parempi.

Taisteluista ja arkuista löytyy myös pieniä jalokiven palasia, joita voi yhdistellä keskenään ja asettaa lopuksi varusteisiin. Ne muun muassa lisäävät aseiden hyökkäykseen tietyn elementin ja vastaavasti haarniskaan sijoitettuna suojaavat siltä. Esimerkiksi tulivihollisia vastaan ei kannata lähteä tulimiekan avulla, mutta tulelta suojaava haarniska on tällöin luonnollisesti hyvä valinta. Varusteiden kanssa näpertely on mukavaa, ja niitä täytyy päivittää seikkailun kuluessa jatkuvasti.

Child of Light oli minusta hieno kokemus nimenomaan tunnelmansa johdosta. Runomuodossa lausutut repliikit, melankoliset melodiat ja satumaiset henkilöt onnistuivat tempaamaan mukaan Auroran seikkailuun. Taistelut toimivat myös hyvin, mutta hahmojen kehittäminen jäi aavistuksen liian rajoittavaksi ja kevyeksi genren huippuihin verrattuna jääden näin aivan himpun verran yhdeksikön arvosanasta. Satumaista kokemusta kaipaaville peli on kuitenkin pakkohankinta.

HQ
Child of LightChild of LightChild of LightChild of Light
08 Gamereactor Suomi
8 / 10
+
Ulkoasu, satumainen tunnelma ja juoni, toimiva taistelujärjestelmä.
-
Roolipelimäiset piirteet ovat aika kevyitä.
overall score
is our network score. What's yours? The network score is the average of every country's score

Aiheeseen liittyviä tekstejä

3
Child of LightScore

Child of Light

ARVIO. Kirjoittaja Leevi Rantala

Runomuodossa lausutut repliikit, melankoliset melodiat ja satumaiset henkilöt onnistuvat tempaamaan mukaan Auroran seikkailuun.



Ladataan seuraavaa sisältöä