Omaperäinen kirjoituspeli Scribblenauts oli pitkään Nintendo DS -pelaajien yksinoikeutta. Vuosi sitten sarja siirtyi lopultakin isompiin ympyröihin, kun Scribblenauts Unlimited julkaistiin PC:lle ja rapakon takana myös Wii U:lle. Nyt myös eurooppalaiset pääsevät viimein kirjoittamaan tiensä pelin läpi kotikonsolilla.
Scribblenautsin idea on säilynyt alusta pitäen samana, ja se on periaatteessa yksinkertainen. Perinteisistä inventaariopohjaisista seikkailupeleistä on heitetty tavaranhallinta hiiteen ja korvattu se pelaajan omalla mielikuvituksella. Jokainen pelissä eteen tuleva ongelma vaatii jonkin esineen käyttöä. Kyseinen esine on maasta etsimisen sijaan kaivettava pelaajan aivolohkoista kirjoittamalla. Melkein mitä tahansa hyvän maun mukaista voi polkaista esiin vain kirjoittamalla sen maagiseen muistikirjaan.
Niinpä värikkäässä maailmassa vilistävät menemään panssarivaunut, lohikäärmeet, rumat enkelit ja mitä nyt vain suinkin mieleen juolahtaa. Ongelmat ovat iloisen kirjavaa sorttia, eikä pelaajan mielikuvitusta rajoiteta liikaa, minkä ansiosta tilanteet voi ratkaista usein huomattavasti hauskemmin kuin ensiyrittämällä arvaisi. Mikäpä sen mukavampaa kuin ajaa koulukiusaaja pakosalle valtavalla tankilla?
Joissakin ongelmissa peli kuitenkin vaatii tietyn esineen kirjoittamista. Nämä ongelmat ovat yleensä isoja ja monivaiheisia ja siksikin hieman tylsiä. Peli yrittää keventää ongelmia tekemällä loppuratkaisuista humoristisia, mutta turha rajoittaminen ei sovellu pelin kepän mielikuvituksekkaaseen maailmaan.
Vaakakupin toisessa päässä avainten antaminen pelaajalle tekee pelistä myös turhan helpon, varsinkin jos englannin kielen sanasto on hallussa. Piljoona mahdollista ratkaisua ei jätä tilaa erehtymiselle, mutta hyvänä puolena peli yleensä reagoi tekemisiin varsin tyydyttävästi. Helppouden lisäksi tekeminen loppuu liian äkkiä ja peli on ohi noin neljän tunnin pelaamisen jälkeen.
Kovin montaa Wii U -peliä olen moittinut liian vähäisestä Gamepadin käytöstä, mutta Scribblenauts Unlimited on uraa uurtava julkaisu tällä saralla. Se on nimittäin varmasti ensimmäinen Wii U -peli, joka ei käytä televisiota yhtään mihinkään. Koko peli pyörii nätisti ohjaimen näytöllä ja koska muistikirja näkyy ainoastaan ohjaimessa, ei telkkaria tarvitse vilkuilla. Peliin on tätä varten periaatteessa lisätty näennäinen kaksinpeli, mutta sillä ei ole oikeaa virkaa. Päälleliimattua kaksinpeliä mukavampaa on istua porukalla pelin ääressä, ympärillä olevien ihmisten huudellessa mahdollisia esineitä ongelman ratkomiseen. Tällä tavoin peli sopii myös koko perheen peliksi, vaikkei englanti junioriosastolta vielä taittuisikaan.
Tästä syystä Scribblenautsien pariin myös palaa mielellään. Aina on jotain uutta nähtävää ja keksittävää ja kun pähkäilemään saa muutkin aivot kuin omansa, hupi on eksponentiaalista. Siksikin on sääli, että se loppuu niin aikaisin.
On harmi, että Eurooppa-julkaisu venähti näinkin pitkäksi, sillä Scribblenauts on edelleen hyvä peli ja sillä olisi ollut käyttöä esimerkiksi viime kevään pelikuivuutta piristämään. Leppoisa tunnelma ja asioiden keksiminen omaan tahtiin viehättävät ja tuovat tarpeellista piristystä muuten niin putkimaiseen ja itsestäänselvään pelikenttään. Scribblenautsien maailmassa mikään ei ole varmaa, paitsi se, että jos erehtyy kirjoittamaan hiiriä liian lähelle kissoja, ei lopputuloksesta seuraa mitään hyvää. Kahdeksanvuotias apuarvostelija suosittelee peliä lämpimästi myös muiden isien pelattavaksi.