Vuoden pelit 2020, sijat 10.-6.

Gamereactorin toimituksen vuoden 2020 parhaiden pelien listaus jatkuu, ja nyt on päästy jo kärkikymmenikköön. Ensimmäisen osan voit lukea täältä, ja toisen täältä.

10. Final Fantasy VII: Remake (PS4)

Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

Final Fantasy VII: Remake on ikuisuusprojekti, internet-meemi, klassikon paluu ja mahdottomalta tuntuneen lupauksen lunastus. Uusversion ja alkuperäisen eroista, yhtenevyyksistä, lisäyksistä ja poistoista tullaan väittelemään ja kirjoittamaan epäilemättä pitkään, onhan kyseessä monelle äärimmäisen rakas lähdeteos. Oman nostalgiani huuruissa annan tälle kuitenkin vilpittömän siunaukseni ja suosittelen varauksetta kaikille toimintapitoisten roolipelien ystäville, niin uusille kuin vanhoillekin. Ja toivottavasti Remake-projektin seuraava osa saadaan vielä tämän vuosikymmenen aikana. - Joel Huttunen

9. Doom Eternal

Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

Räiskintä. Doom Eternal tekee sen oikein! Koko peli on kuin laserkohdistettu luomaan viihdyttäviä ja hengästyttävän ylilyötyjä tilanteita, jotka saavat jopa Matrixin ikimuistoisen käytäväkohtauksen näyttämään harrastelijateatterilta. Tämä on paljon sanottu, mutta todella tarkoitan sitä. Mikäli siis kaipaa viihdyttävää, tyylikästä ja ennen kaikkea hauskaa demonitykittelyä, on tässä kenties vuoden paras vaihtoehto! - Joel Huttunen

8. Crash Bandicoot 4: It's About Time

Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

Melkein virheettömästi rytmitettynä ja monipuolisena kokonaisuutena neljäs Crash loistaa kirkkaana lähes jokaisen edeltäjänsä yläpuolella. Ainoastaan vielä se aivan ensimmäinen näyttäytyy tämän jälkeen saavuttamattomana mallioppilaana, jota imitoidaan. Klassikon minimalistisen mutta iskevän rytmin tasolle ei päästä uusien maskitulokkaiden irrallisuuden takia. Joka tapauksessa retro-moderni neljäs Crash erottuu pelivirrasta todella vahvasti edukseen. - Onni Ratala

7. Paper Mario: The Origami King (Switch)

Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

Paper Mario: The Origami King loistaa sellaisilla osa-alueilla, joissa Mario-roolipelin ei odottaisi loistavan: tarinassa ja henkilöhahmoissa. Juonen lähtökohta ei ole kummoinen, mutta tarina on kerrottu hyvin ja vaihtelevasti. Henkilöhahmot syvenevät matkan aikana kuin huomaamatta, ja lopussa on aidosti kiinnostunut heidän kohtalostaan. Taistelumekaniikka alkaa tosin toistaa pahasti itseään, ja paperiin keskittyvä maailma ei ehkä kanna yksipuolisuudessaan aivan loppuun asti. Läpäisyssä menee aikaa noin 30 tuntia, ja tätä positiivisen mariomaista matkaa uskaltaa kyllä suositella. - Markus Hirsilä

6. Crusader Kings III (PC)

Gamereactorin arvion voit lukea täältä.

Onhan tämä kaikesta huolimatta todella samanlainen kuin aiemmat Paradoxin pelit, vaikka käytössä olevat pelinappulat ja resurssit ovat jälleen uudenlaisia. Samanlaisuudesta ei vain yksinkertaisesti voi olla vihainen, sillä kokonaisuus toimii niin hyvin, ja pelisipulin sisältä kuoriutuu jatkuvasti uusia kerroksia ja yksityiskohtia, joita aikaisemmilla pelikerroilla ei ole tullut huomattua. Keskiaika oli hyvin vaikea aikakausi, joten pelaaminen ei ole voimafantasiaa, vaan pikemminkin ympäriinsä rimpuilevien vasallien paimentamista ja valtakuntien epätoivoista kursimista kasaan. Ja juuri sen takia kyseessä on vuoden parhaita pelejä. - Risto Karinkanta