Neljäs AOC Agon -sukupolvi on nyt saatavilla. Edellisen sukupolven aikana vaikutti siltä, että AOC alkoi käyttää Agon-mallinimikettä myös edullisemmista materiaaleista valmistetuissa näytöissä. Tätä mielikuvaa vahvistaa se, että nyt testattu 24", 1080p, 360 Hz IPS-paneelilla ja nVidian G-Sync-piirillä varustettu AG254FG ei tyydy olemaan Agon. Se on Agon Pro.
Ja Agon Pro on juuri sitä, mitä Agonin kuuluukin olla. Siis sitä, mihin ensimmäisten Agon-sukupolvien kanssa kerkesi tottumaan ennen brändillä ratsastusta. Kokometallinen jalka, viimeistelty ulkokuori laadukkailla materiaaleilla ja kaiken kattavat mekaaniset säädöt mukaan lukien pivot. Jalan kiinnittämiseen ei tarvitse työkaluja, mutta virtalähteenä näyttö käyttää varsin kookasta erillistä muuntajaa, joka aina jaksaa harmittaa. Siis jos se ottaa ja hajoaa.
DisplayPort-liitänällä paneelin hulppean 360 Hz virkistystaajuuden saa otettua käyttöön. HDMI 2.0:lla hertsit rajautuvat 240:een. 24" näyttö näyttää auttamatta pieneltä, mutta toisaalta Full HD -resoluutio ei näytä pienellä näyttökoolla yhtään hassummalta. Ja voi veljet tätä liikkeen sulavuutta ja samettista harmoniaa.
360 Hz hyödyntäminen ei ole aivan vaivatonta edes Full HD:lla, sillä tällaisiin hertsilukuihin päästääkseen täytyy oikeastaan pelata vanhempia pelejä uudemmallakin raudalla. Ja sitähän se e-urheilun kultahelmi Counter-Strike toden totta on. Liike on saumatonta, pehmeää, varjotonta ja vielä keskitason overdrive¬-asetuksella siistiä. Pelit, joissa liikesumennus on pois päältä, näyttävät tyystin erilaisilta Agonilla kuin verrokkina käytetyllä 144 Hz VA-paneelisella Asuksella, jonka pikselien reagointinopeus ei pääse lähellekään samanlaisia reaktiivisuutta.
Näyttöä hallitaan oikean takalaidan ohjaustatilla, joka toimii myös virtapainikkeena. Tällä kertaa näyttö sammuu muutaman sekunnin nopeammin kuin monessa muussa testatussa mallissa, joissa tattia käytetään myös virtapainikkeena. Erikoisesti tatti on muotoiltu kolmioksi, ja näin todennäköisesti Agonin brändiä ajatellen. Ratkaisu on huono, sillä tatin väärällä tavalla kulmikas nuppi tuntuu luonnottomalta sormea vasten.
Turhakkeita taas ovat näytön taakse sijoitettu, mattamuovin läpi paistava RGB-valonauha ja pöydän pintaan heijastettava logo. Kummatkin valaisuominaisuudet saa halutessaan kytkettyä pois päältä. Valmistushintaa nostavat myös lisätyt kaiuttimet, joita yksikään e-urheilija ei ikimaailmassa käytä.
Iloisena yllätyksenä näytön värisäätöihin ei tarvitse koskea lainkaan. Säädöt ovat erittäin hyvällä mallilla suoraan pakkauksesta otettuna, eikä erillistä kalibrointiohjetta ei mukana toimiteta. Näyttö otetaan uutena käyttöön tehdasasetuksilla, joten samaa voi olettaa saavansa myös kotona. Kokonaisuudessaan valikko ajaa asiansa vanhentuneesta ulkonäöstä huolimatta. Kivana lisänä näytössä on myös nelipaikkainen USB 3.2 ja erillinen heijastussuoja.
Näytön kirkkaus ilmoitetaan ensimmäistä kertaa nitseinä, mikä ei ole yhtään hassumpi idea. Ilman ULMB:tä, jolloin VRR ja 360 Hz ovat käytettävissä haitari on 40-450 nitsiä. Näytöstä saa siis merkittävän himmeän halutessaan. ULMB:ta hyödyntämällä virkistystaajuus tippuu 240 Hz, ja VRR-ominaisuuksia ei voi käyttää. Moinen ei käy päinsä, joten ominaisuus jää ensitestauksen jälkeen unholaan. ULMB:n kanssa näytön saa vieläkin himmeämmäksi. IPS-paneeleille tyypillistä IPS-hohdetta on havaittavissa, mutta eipä sitä huomaa kuin täysin mustaa ruutua tuijottaessa. Kontrastin osalta IPS ei pääse VA:n tasolle, mutta pelikäyttöä ajatellen kontrastista ei ole pahaa sanottavaa.
Selkeänä erikoisuutena näytössä on integroitu G-Sync-piiri, joka mahdollistaa VRR:n lisäksi myös nVidia Reflex -ominaisuuden hyödyntämisen täysimittaisesti. Ominaisuudella pystyy seuraamaan järjestelmälatensseja suoraan näytöstä käsin. Ehtona on, että käytettävä hiiri, jolta käsky lähetetään, kuuluu harvojen tuettujen hiirien listalle.
Ominaisuuden avulla määritetään pelistä seurattava alue näytöltä, jonka jälkeen näyttö ilmoittaa järjestelmälatenssin ruudulla reaaliajassa. Testaaminen on sikäli outoa, että on täysin pelin kehittäjästä kiinni, millaisella pelin sisäisellä viiveellä aseen suuliekki tai muu näkyvä muutos hyppää näkyviin.
Latenssimittausominaisuus tuntuu kokonaisuudessaan turhalta, sillä tiedolla ei varsinaisesti tee mitään: asiaan ei pysty vaikuttamaan mitenkään, ja tulos on mitä on. Ainoa tapa vaikuttaa viiveeseen on pelikohtainen nVidia Reflexin alhaisen latenssin tuki, joka tiputtaa optimitilanteessa järjestelmäviiveitä jopa 20 ms. E-urheilijalle tällä edulla pääsee helposti reaktioiltaan yhtä nopean kanssapelaajan edelle.
Nopean ja pienen pelinäytön ainoa selkeä miinus on hinta. Näytöstä joutuu pulittamaan jopa 900 euroa, mikä on kiistatta jäätävä hinta näin pienestä Full HD -resoluution näytöstä. Kääntöpuolena saa toisaalta uskomattoman nopean IPS-paneelin ja nVidia Reflex -ominaisuudet. Näyttöä voi helposti suositella koville kilpapelaajille ainakin, jos oma peli on nyt tai tulevaisuudessa tuettujen pelien listalla. Muiden kannattanee ostaa samalla rahalla lisätuumia tai tarkempaa resoluutiota.