Advance Wars 1+2: Re-Boot Camp on samalla mahtava ja ärsyttävä

Advance Wars näyttää söpöltä, dialogi on suorastaan lapsellista ja kaikki esitetään värikkäässä ja ystävällisessä muodossa ainakin ensimmäisten tehtävien ajan. Toisaalta kysymys on sodasta, joten puheena ovat hyökkäykset, tappamiset ja terrorismi. Lisäksi peli voi olla brutaalin vaikea ajoittain. Mukana on paljon sellaista, josta en pidä, mutta toisaalta on tämä hieno peli, kun siihen 60 tuntia aikaansa laittaa.

Advance Wars 1+2: Re-Boot Camp on Switchille tehty kokoelma ja WayForwardin uusiksi tekemä versio kahdesta ensimmäisestä Intelligent Systemsin taktisesta pelistä 2000-luvun alun Game Boy Advancelle. Luvassa on siis uudet kolmiulotteiset grafiikat, uudet animaatiot ja välivideot, uusittu musiikki, ääninäyttely ja mahdollisuus pelata verkossa toista ihmistä vastaan.

Pääosa pelistä koostuu lukuisista kartoista, joita ratkotaan kuin pulmatehtäviä ikään, on se sitten osa kahta eri tarinallista kampanjaa tai erillinen avattava kokoelma haasteita nimeltä War Room. Versus on oma lukunsa, ja omia karttojaan voi tehdä Design Roomissa.

Kyseessä on vuoropohjainen ruudukkoinen strategiapeli maalla, merellä ja ilmassa. Mukana on toki erilaisia yksiköitä, maastoa, olosuhteita ja ajoittain joukkotuhoaseita. Jossain määrin pelaaminen muistuttaa Intelligent Systemsin Fire Emblemia. Advance Warsissa eri armeijoiden Commanding Officerit edistävät niin tarinaa kuin käyttelevät omia kykyjään (CO Power).

Peliä voi lähestyä kuin kaveriporukkaa pelaamassa laivanupotusta kynällä ja paperilla. Advance Warsin uusintaversiossa kartat on itse asiassa tehty pahvista tai puulaatikon sisälle. Näin havainnollistetaan entisestään lelumaista vaikutelmaa.

WayForwardin uusiksi tehty grafiikka on kaunista, tarkkaa ja erilaisten yksiköiden erottaminen on helppoa. Uusiksi tehdyt henkilöhahmot ovat niin ikään entistä persoonallisempia uuden ääninäyttelyn myötä. Harmillisesti CO Power -animaatiota ei voi ohittaa, ja moinen muuttuu ajan kanssa ärsyttäväksi. Dialogin voi kuitenkin ohittaa.

Pelikokemus itsessään on pitkälti entisellään, ja mukana on muutamia uusia tehtäviä. Aloittelijoille mukana on uusi Casual-vaikeustaso, sillä Classic-vaikeustaso ruuvaa haasteen melko nopeasti kireäksi. Vaikeimmat tehtävät voivat olla niin jännittäviä kuin turhauttaviakin, jos ratkaisua ei saa aikaan muutamassa tunnissa. Toisin sanoen eeppisimmät taistot saattavat kestää useita tunteja.

Vaikeustaso on itse asiassa huijaava ja ajoittain ärsyttävä, sillä joskus on pakko turvautua yritykseen ja erehdykseen, eikä ratkaisuja välttämättä ole kuin se yksi oikea. Näin ollen tehtävä saattaa kartutetulla kokemuksellakin mennä pahasti pieleen vain siksi, ettei ole noudattanut odotettua tapaa hoitaa asia.

Uusintaversio säilyttää alkuperäisten pelien tekoälynkin pitkälti ennallaan, ja tekoälyn jallittaminen on pakollista kovemmilla vaikeustasoilla. Näin tapahtuu varsinkin ensimmäisen Advance Warsin viimeisellä kolmanneksella. Myös toisen pelin tarina Black Hole Rising tarjoaa omat haasteelliset hetkensä, joiden suorittaminen edellyttää kaikkien käytössä olevien työkalujen tehokasta käyttöä.

Pelaajille on tarjolla suorastaan addiktoiva kokonaisuus, ja ajoittain on mahdollista tehdä suorastaan mahtavia pelastuksia, joilla koko taistelun kulku kääntyy ympäri. Kun mittavan yrittämisen jälkeen saa aukaistua vihollisen tekemän pullonkaulakohdan, johtaa se spontaaniin tuulettamiseen. Nämä hetket auttavat kestämään ne hitaamman tempon osuudet.

Advance Wars 1+2: Re-Boot Camp on vetoava peli, jossa on mukana oma ärsyttävä puolensa. WayForward on tehnyt hyvää työtä päivittämällä klassikon nykyaikaan Nintendo Switchille sopivaksi. Pelata sopii niin käsikonsolimuodossa kuin isolla ruudullakin.